Ympäristö 8/2010
Artikkelit
Riku Lumiaro: Suomen lajisto uhanalaistuu
Tuore uhanalaisarviointi kertoo, että vaikka suojelu on vaikuttanut myönteisesti joihinkin eliöryhmiin, uhanalaistuminen jatkuu. Esimerkiksi riistalajeistamme punaisella listalla on jo puolet. Uhanalaisia lajeja on Suomessa nyt 2 247.
Riku Lumiaro: Pertti Rassin 37 vuotta ympäristöhallinnon palveluksessa: Suojeluohjelmia, varpusia ja kovakuoriaisia
Pertti Rassi on aktiivinen kovakuoriaisharrastaja. Suomen 3700 kovakuoriaislajista hän on kerännyt kaikkiaan 3000 lajia. Kiinnostus sai alkunsa vuonna 1983, kun Rassi organisoi maamme ensimmäisen uhanalaisarvioinnin.
Eija Järvinen: Sujuvalla asemakaavoituksella on resepti
Sujuva asemakaavoitus vaatii kunnalta kokonaisnäkemystä, maata ja osaamista. Koko prosessin maanhankinnasta kaavoitukseen ja kuntatekniikan suunnitteluun ja rakentamiseen pitäisi olla linjassa.
Leena Rantajärvi: Raideliikenteen renessanssi
Tutkijoiden mukaan Helsingin seutu on kaupungistumisen siinä vaiheessa, jossa poikittaisliikenteen kehittäminen on ykkösasia. Ilmaston ja liikenteen sujuvuuden kannalta paras ratkaisu olisi raideliikenne Keski-Euroopan kaupunkien malliin.
Liisa Nikula ja Marina von Weissenberg:
Geenivarojen hyödyntämiselle pelisäännöt
Lokakuun loppupuolella Japanin Nagoyassa tehtiin historiaa. Biologista monimuotoisuutta koskevan YK:n yleissopimuksen osapuolikokous sai neuvoteltua geenivarojen saatavuudelle ja hyödyntämiselle pelisäännöt.
Marika Määttä: Globaali ilmastolaki olisi suuryritysten etu
Eurooppalaiset monikansalliset yritykset voisivat olla ilmastolähettiläitä maailmalla. Se olisi myös yritysten etu. Aalto-yliopiston johtamisen professori Raimo Lovion mielestä eurooppalaiset monikansalliset yhtiöt voisivat viedä hyviä toimintatapojaan Euroopan ulkopuolelle ja pyrkiä saamaan muita maita mukaan tiukempiin kansainvälisiin päästösopimuksiin,
Etti Kantola: Hiilivarastosta uhkaa tulla palmuöljyplantaasi
Orangit houkuttelevat Indonesian sademetsiin luontoturisteja, mutta muutenkin sademetsissä on käynnissä ympäristöajan kultaryntäys. Toisille alue on potentiaalinen palmuöljyplantaasi, toisille ilmastonsuojelun kannalta tärkeä suojelu- ja metsityskohde. Suosademetsien tuhoaminen on nostanut köyhän, harvaan asutun ja syrjäisen Kalimantanin kasvihuonekaasupäästöt maailman huipputasolle.
Tero Pajukallio: Pohjoismaiden neuvosto palkitsi eettisesti sijoittavia pankkeja
Pohjoismaiden neuvoston luonto- ja ympäristöpalkinto päätyi tänä vuonna eettiseen sijoittamiseen keskittyneille pankeille. Palkinnot matkasivat muihin maihin, mutta eettinen varainhoito onnistuu Suomessakin. Pääkirjoitus
Biodiversiteettikokouksessa tehtiin merkittäviä päätöksiä
Vasta geenivarojen saatavuutta ja niistä saatavien hyötyjen tasapuolista jakoa koskeva Nagoyan pöytäkirja teki biologista monimuotoisuutta koskevasta yleissopimuksesta kokonaisen, kirjoittaa neuvotteleva virkamies Ilkka Heikkinen. Tiesitkö
Leena Rantajärvi: Keinoja alkaa löytyä
Itämeren fosforikuormituksen vähentämiseen tarvittaisiin keinoja, jotka sallisivat maanviljelyn jatkamisen nykymalliin. Lupaavia tuloksia on saatu kipsin levittämisestä pelloille. Kolumni
Yllätysten maailma
Seurantoihin ja raportointiin käytettävät voimavarat voisi olla viisaampaa suunnata riskien arviointiin ja yllätyksiin varautumiseen, kirjoittaa professori Mikael Hildén. Vaikuttaja
Eläkkeellä oleva opettaja Antero Välitalo on kunnostanut peräpohjalaista sukutaloaan Pelkosenniemen Luirolla yli 20 vuotta. Innokkaan kotiseutumiehen tapasi toimittaja Tapani Niemi. Vieraskynä
Luonnonsuot jätettävä rauhaan
Emeritusprofessori Rauno Ruuhijärven mielestä Suomessa säilyneet luonnontilaiset suot on syytä jättää turvetuotannolta rauhaan. Eskon puumerkki
Ilmasto ja onni
Tutkijat Katrin Rehdanz ja David Maddison selvittivät, miten onnellisuus korreloi säämuuttujien kanssa. Tutkimuksen viesti oli selvä: mitä kylmempi talvi, sitä onnettomampia ovat ihmiset. Suomalaiset ovat kuitenkin lämpöasteissa mitaten 15 astetta onnellisempia kuin talvemme antaisi olettaa, kirjoittaa hydrologi Esko Kuusisto.
|