Suojavyöhykkeet

Suojavyöhykkeellä tarkoitetaan monivuotisen nurmen peittämää keskimäärin vähintään 15 metriä leveää peltoaluetta, joka on muodostettu järven, joen, puron tai valtaojan varrelle. Suojavyöhykkeen tarkoitus on vähentää pelloilta vesistöihin kulkeutuvien ravinteiden, kiintoaineen ja torjunta-aineiden määrää. Perustaakseen suojavyöhykkeen viljelijä voi solmia erityistukisopimuksen, joka kuuluu maatalouden ympäristötukijärjestelmään.

Millaisille paikoille suojavyöhykkeitä?

Suojavyöhykkeille soveltuvia paikkoja ovat muun muassa:

• Järveen, jokeen, puroon tai valtaojaan viettävät peltolohkot. Suojavyöhykkeestä on hyötyä jo, kun pellon kaltevuus ylittää kolme prosenttia.
• Peltolohkot, jotka toistuvasti kärsivät tulva- ja vettymishaitoista
• Eroosiosta kärsivät, helposti sortuvat rantapellot
• Pohjaveden muodostumisalueella tai vedenottamoiden lähellä sijaitsevat peltolohkot

Suojavyöhykkeeksi soveltuvia paikkoja on merkitty suojavyöhykkeiden yleissuunnitelmiin.  Suunnitelmista on lisätietoja  ja tarkemmat kartat tämän sivuston kohdassa "Suojavyöhykkeiden yleissuunnitelmat" .

Suojavyöhyke on tarpeellinen esimerkiksi vettyvillä pelloilla.

Mitä hyötyä suojavyöhykkeestä on?

Suojavyöhykkeen perustamisesta on useita hyötyjä:

• Viljely helpottuu, kun vetiset ja hankalat pellonosat jäävät pois viljelystä
• Suojavyöhyke estää pelloilta ravinteiden ja maahiukkasten kulkeutumista vesistöihin
• Suojavyöhykkeet antavat eläimille ja kasveille lisää elintilaa vesistön sekä ojien varrella
• Suojavyöhyke ehkäisee torjunta-aineiden kulkeutumista vesistöihin ja pohjavesiin
• Suojavyöhykkeet vähentävät valtaojien purojen, jokien ja ranta-alueiden liettymistä ja kunnostustarvetta
• Yhtenäiset suojavyöhykkeet elävöittävät maisemaa ja lisäävät luonnon monimuotoisuutta