Tornionjoen vesienhoitoalueen pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila

Vesien ekologinen luokittelu kuvaa vesiemme keskimääräistä tilaa. Aikaisemmista vesien käyttökelpoisuusluokituksista poiketen ekologisen luokituksen pääpaino on vesien biologiassa eli siinä miten vesiluonto reagoi ihmistoiminnan aiheuttamiin muutoksiin.

Järvet, joet ja rannikkoalue luokitellaan viiteen luokkaan: erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä ja huono. Luokittelu on tehty pääosin vuosien 2000-2007 seurantatulosten perusteella. Mikäli biologista aineistoa ei ole ollut käytettävissä, on tilasta tehty asiantuntija-arvio veden laadun ja ihmistoiminnan vaikutusten perusteella.

Vesivoiman tuottamiseksi padotut joet ja voimakkaasti säännöstellyt järvet, joiden palauttaminen luonnontilaan arvioidaan mahdottomaksi, on nimetty "voimakkaasti muutetuksi". Tornionjoen vesienhoitoalueella tällaisia vesiä ovat Tengeliönjoen alaosa Portimojärvestä Tornionjokeen sekä järvistä Iso-Vietonen. Voimakkaasti muutetuille pintavesille määritellään "hyvä saavutettavissa oleva tila" ympäristön tilan ja mahdollisten kunnostustoimenpiteiden toteuttamiskelpoisuuden perusteella.

Kemiallisessa luokittelussa arvioidaan erityisesti vesiemme haitallisia aineita, jotka on erikseen määritelty asetuksella vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (1022/2006). Kemiallisessa luokittelussa vedet jaetaan kahteen luokkaan: hyvä tila ja  hyvää huonompi tila. Käytettävissä olevien tulosten sekä aineiden käyttötietojen perusteella on arvioitu, että kemiallinen tila on hyvä vesienhoitoalueen kaikissa pintavesissä.

Tornionjoen vesienhoitoalueen pintavesien ekologinen tila.

Vesienhoitoalueen järvien ja jokien suuren määrän takia luokittelussa on tässä vaiheessa keskitytty suuriin ja keskikokoisiin virtavesiin ja järviin. Pienistä vesistä on harvoin ajantasaista aineistoa luotettavan luokittelun pohjaksi. Siksi pienemmistä vesialueista on luokiteltu erikseen vain tunnettuja ongelmia tai huomattavia suojeluarvoja omaavia järviä ja jokia. Pienten pintavesien luokittelua tullaan jatkamaan ja tarkentamaan tulevaisuudessa.

Joet

Tornionjoen vesienhoitoalueen jokivedet ovat pääosin hyvässä ja erinomaisessa tilassa. Alueen suurista ja keskisuurista joista tyydyttävään tilaan luokittuivat Liakanjoki (Tornio), Martimojoki, Palojoki, Alainenjoki (Ylitornio) ja Naamijoki (Kolari, Pello).Jokien tilaa heikentää erityisesti hajakuormituksen aiheuttama kiintoaine- ja ravinnekuormitus. Muutamilla joilla tilaan vaikuttaa myös turvetuotantoalueilta ja vedenpuhdistamoilta tuleva pistekuormitus. Kuormitus on voimakkainta Tornionjoen valuma-alueen alaosilla, jonne suurin osa asutuksesta ja ihmistoiminnasta on keskittynyt.

Ekologista tilaa heikentää myös jokien rakentaminen, säännöstely ja patoaminen. Tornionjoen vesienhoitoalueen voimakkaasti muutetuista jokivesistä hyvää saavutettavissa olevaa tilaa ei saavuta Tengeliönjoen alaosa.

Järvet

Valtaosa vesienhoitoalueen keskikokoisista ja suurista järvistä on hyvässä tai erinomaisessa tilassa. Tyydyttävässä tilassa on arvioitu olevan Kolarissa sijaitsevat keskikokoiset matalat humusjärvet Pasmajärvi ja Aalisjärvi. Pienemmistä järvistä ekologinen luokittelu on tällä hetkellä tehty pääasiassa järville, joissa on tiedossa olevia järven tilaan tai käyttökelpoisuuteen liittyviä ongelmia. Tyydyttävässä tilassa olevia pienempiä järviä on lähinnä vesienhoitoalueen etelä- ja keskiosassa, missä hajakuormitus on heikentänyt heikosti kuormitusta sietävien matalien humusjärvien tilaa. Tehdyn luokittelun perusteella tyydyttävässä tilassa ovat myös muutamat alueella sijaitsevat lintujärvet (Iso- ja Vähä-Meltosjärvi, Pysäjärvi), joiden osalta linnustoarvojen säilyminen edellyttää tietynasteista rehevyyttä.

Rannikkovedet

Tornion edustan sisemmät rannikkovedet ovat tyydyttävässä tilassa ja ulompi rannikkoalue hyvässä tilassa. Sisempien rannikkovesien heikentyneeseen tilaan vaikuttaa sekä jokivesien mukana tuleva kuormitus että suoraan merialueelle kohdistuva pistemäinen jätevesikuormitus ja hajakuormitus. Tornionjoen vesienhoitoalueen rannikkovesiin kohdistuu haitallisten aineiden kuormitusta metallien (nikkeli, kromi ja sinkki) osalta. Näiden aineiden pääasiallinen päästölähde on Torniossa sijaitseva terästehdas. Haitallisten aineiden pitoisuudet vesistössä jäävät kuitenkin selvästi alle lainsäädännössä asetettujen ympäristölaatunormien, joten vesimuodostumien ns. kemiallista tilaa voidaan pitää hyvänä.

Lisätietoa

Ylitarkastaja Pekka Räinä, Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus puh. 040 570 2389

Joet

Vesibiologi Petri Liljaniemi, Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, puh. 040 727 4120

Järvet ja rannikkovedet

Hydrobiologi Annukka Puro-Tahvanainen, Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, puh. 0400 971 387

Sähköposti: etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi