Keinotekoiset ja voimakkaasti muutetut vedet

Ihmistoiminnan vesiin kohdistamien rakenteellisten ja hydrologisten muutosten voimakkuuden perusteella vedet jaettiin keinotekoisiin, voimakkaasti muutettuihin ja sellaisiin, joissa muutokset eivät aiheuta merkittäviä kielteisiä vaikutuksia vesien tilaan. Arvioinnissa otettiin huomioon mm. vesistön säännöstelyn voimakkuus, padot, perkaukset ja penkereet. Keinotekoisissa ja voimakkaasti muutetuissa vesissä on alhaisemmat vesien tilatavoitteet kuin sellaisissa vesissä, joita ihmistoiminta ei ole merkittävästi fyysisesti muuttanut.

Oulujoki, kuva Kari-Matti Vuori

Koko Suomessa keinotekoisiksi vesiksi määritettiin 25 järveä sekä kolme jokea. Voimakkaasti muutettuja vesiä on 34 järveä ja 76 jokea sekä 13 rannikkoaluetta. Keinotekoisia järviä sijaitsee lukumääräisesti eniten (yhteensä 13) Länsi- ja Lounais-Suomessa Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueella. Näistä seitsemän tila on välttävä tai tyydyttävä. Pohjois-Suomen suuret tekojärvet Lokka ja Porttipahta kasvattavat Kemijoen vesienhoitoalueen keinotekoisten järvien yhteispinta-alan yli 470 km²:iin. Voimakkaasti muutetuista järvistä suurimmat ovat Kemijärvi ja Kiantajärvi, kun pisimmät voimakkaasti muutetut joet ovat Pohjois-Suomen Kitinen, Keski-Keminjoki ja Luiro.

Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueella sijaitsee eniten voimakkaasti muutettuja järviä, yhteensä 13. Suurin osa niistä on hyvässä tilassa. Myös Kemijoen vesienhoitoalueen voimakkaasti muutetuista järvistä suurin osa on tilaltaan hyvää. Eniten voimakkaasti muutettuja jokia tai joen osia on Länsi- ja Lounais-Suomessa Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueella, missä valtaosa kaikkiaan 30 voimakkaasti muutetusta vesimuodostumasta on joko tyydyttävässä, välttävässä tai huonossa tilassa ja ainoastaan kolme on hyvässä tilassa.

Kolmetoista voimakkaasti muutetuksi arvioitua rannikkovesistöä käsittävät yhteensä noin 30 km² Suomenlahdella ja Pohjanlahdella. Laajimmat alueet ovat Selkämeren sisäsaaristossa Ruotsinvesi – Velhovesi ja Uudenkaupungin edusta sekä Suomenlahden sisäsaaristossa Haminanlahti. Voimakkaasti muutetuista rannikkovesistä vain yksi alue on hyvässä tilassa; muut ovat tilaltaan joko välttävää, tyydyttävää tai huonoa.

Keski-Suomesta etelärannikolle ulottuvalla Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella sekä Laatokan kautta Suomenlahteen laskevalla Vuoksen vesienhoitoalueella merkittävimpiä voimakkaasti muutettuja vesimuodostumia ovat padotut, aiemmin vaelluskalojen merkittävinä lisääntymis- ja poikastuotantoalueina toimineet jokivesistöt, kuten Kymijoen läntinen haara ja Myllykosken yläpuoliset uoman osat ja Pielisjoki Pohjois-Karjalassa. Pohjoisimmassa Suomessa sijaitsevalla Teno-, Näätämö- ja Paatsjoen vesienhoitoalueella ei ole voimakkaasti muutettuja eikä keinotekoisia vesiä.

Keinotekoiset ja voimakkaasti muutetut vesimuodostumat
Lähde: Alueelliset ympäristökeskukset ja SYKE. © SYKE

Suurempi kartta:
Keinotekoiset ja voimakkaasti muutetut vesimuodostumat.pdf (409 kt)