Joet

Jokien ekologisessa tilassa on selviä alueellisia eroja

	Pohjaeläin Hydropsyche, kuva Kari-Matti Vuori

Jokivesistä hieman yli puolet on luokiteltu erinomaiseen tai hyvään tilaan. Niissä on hyvät edellytykset vaelluskalojen luontaiselle lisääntymiselle sekä herkkien kala- ja pohjaeläinlajien esiintymiselle. Muissa jokivesissämme ravinnekuormitus sekä perkaukset, pengerrykset ja muu uoman rakennetta muuttava toiminta on heikentänyt veden ja pohjan laatua sekä pohjaeläin- ja kalalajien elinolosuhteita. Sekä suurista (valuma-alueen koko yli 1 000 km²) että pienemmistä jokivesistä vajaa puolet on hyvää heikommassa tilassa.

Pohjoisen Suomen jokien tila on pääasiassa erinomainen tai hyvä. Poikkeuksena ovat eräät suurten jokien sivu-uomat, joissa tila on tyydyttävä.

Välttävässä ja huonossa tilassa olevia jokia on erityisesti Länsi- ja Lounais-Suomen rannikkoalueilla. Nämä jokivesistöt ovat tyypillisesti monin eri tavoin muutettuja. Eliöstölle aiheutuu haittoja mm.

• hajakuormituksen synnyttämästä rehevöitymisestä
• happamien sulfaattimaiden tehostuneesta maankuivatuksesta, joka lisää vesien happamuutta ja metallipitoisuuksia. 

Kalakuolemat ovat tavallisia monessa huonoon tilaan luokitellussa länsirannikon joessa. Heikoimmin luokitelluissa kohteissa kalojen ja pohjaeläinten elinmahdollisuuksia heikentävät usein myös uoman rakenteen muutokset ja virtauksen säännöstely.

	Jokien ekologinen tila vesimuodostumittain eri kokoluokissa
	Lähde: Alueelliset ympäristökeskukset ja SYKE. © SYKE

Katso isompi kuva:
Jokien ekologinen tila vesimuodostumittain eri kokoluokissa.pdf (3 kt)