Tietolaari
Vasemmasta valikosta löytyvät omat alasivut suuremmille kokonaisuuksille: Fosforilaskurille, Ympäristökäsikirjalle sekä Erityisympäristötuille. Tietolaarin lisäksi tietoa löytyy runsaasti myös TEHO-julkaisuista. >>Julkaisut
|
 |
| Kuva: Kimmo Härjämäki |
Ravinnetaselaskuri
Laske yksinkertaisen laskurin avulla oman peltolohkosi ravinnetase. Samalla saat selville käyttämäsi lannoituksen hyötysuhteen. Lopuksi laskuri laskee vielä ylijäämäisen ravinnetaseen taloudellisen merkityksen. Laskuri on alunperin kehitetty Tarmokas -hankkeessa ja sitä on kehitetty eteenpäin TEHO Plussassa.
Anna palautetta laskurista, jotta voimme kehittää siitä paremman. Voit antaa palautetta Silvalle: etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi [silva.wilander] tai puhelin: 0400 383 806 Lantalaskuri
Lannoituskustannukset ovat usein suurin menoerä viljelijän muuttuvissa kustannuksissa. Laske TEHO Plussan lantalaskurilla kuinka paljon lannoituksesi maksaisi eri tilanteissa. Laskuri arvioi lannoituskustannukset käytettäessä väkilannoitteita tai eri lantalajeja. Laskuri toimii Excel-ohjelmassa ja tarkemmat käyttöohjeet löydät laskurista.
Toivomme palautetta laskurista, jotta voimme kehittää siitä toimivamman. Voit antaa palautetta Silvalle: etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi [silva.wilander] tai puhelin: 0400 383 806 Maatalouden ympäristötuki- eli ympäristökorvauskauden valmistelu (kausi 2014 →)
TEHO Plus –hanke tekee esityksiä tulevaan ympäristökorvausjärjestelmään ympäristötuen muutostyöryhmille.
TEHO Plus ja VELHO –hankkeiden esitys ympäristöinvestoinneista ja ympäristökorvauksista valumavesien käsittely ja ympäristöinvestoinnit - alatyöryhmälle (24.5.2012)
Ympäristönurmien kohdentaminen paikkatietomenetelmien avulla (4.6.2012)
Paikkatietomenetelmien avulla voidaan kohdentaa talviaikaista kasvipeitteisyyttä kriittisimmille alueille. Näin saadaan myös käytetyille resursseille paras mahdollinen vaste. Tulevaisuudessa tulisi yhdentää jo olemassa olevat aineistot kuten yleissuunnitteluaineistot, jotta niitä voitaisiin hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla. Aineistoille tulisi myös osoittaa paikka, josta ne ovat saavutettavissa niin neuvojille kuin viljelijöillekin.
Paikkatietomenetelmillä peltojen monimuotoisuusarvot esiin – esimerkkialueena Halikonjoen valuma-alue (20.4.2012)
Maatalouden luonnon monimuotoisuuden parantamiseen ja ylläpitoon tähtääviä toimenpiteitä tulisi kohdentaa alueille, joissa LUMO-arvot ovat korkeita. Nykyisin suunnittelussa otetaan vajavaisesti huomioon peltoalueen lumopotentiaali, koska sen arviointi on hankalaa. Osalla peltoalueista on kuitenkin suuri lumopotentiaali ja niiden hoito monimuotoisuusnäkökohdat huomioiden lisäisi jo olemassa olevien perinnebiotooppien ja paahdeympäristöjen arvoa. Paikkatietoaineistoja hyödyntämällä peltojen lumopotentiaalia voitaisiin objektiivisesti arvioida osana alueellista kokonaisuutta.
TEHO Plus, Järki ja RaHa -hankkeiden yhteinen esitys ravinnetoimenpiteiksi (17.4.2012)
Hankkeiden yhteinen esitys ottaa kantaa mm. maan rakenteen ja kasvukunnon parantamisen keinoihin, ravinteiden käytön tehostamiseen, ravinnetaseiden laskentaan ja lannan ravinteiden hyödyntämiseen. Valvonnan osalta riskipainotus tulee siirtää pois erityisympäristötukien valvonnasta todellisten ympäristöriskien valvontaan. Alla kokonaisuudessaan esitys sekä TEHO Plussan koostama materiaali esitystä taustoittamaan.
Paikkatietoaineistojen hyödyntäminen maatalouden ympäristönsuojelussa (28.02.2012)
Erilaisia olemassa olevia paikkatietoaineistoja tulisi hyödyntää nykyistä enemmän maatilan ympäristötoimien kohdentamisen apuvälineenä. Eri aineistot tulisi kerätä yhteen paikkaan, jotta aineistot löydetään ja niitä hyödynnettäisiin. Maaseutuviraston jo olemassa oleva VIPU –karttapalvelu olisi paras paikka näiden aineistojen visuaaliseen esittämiseen ja se olisi teknisesti myös mahdollista toteuttaa.
Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen (24.02.2012)
Aino Launto-Tiuttu esitteli helmikuussa TEHO Plussan näkemyksiä ravinteet alatyöryhmälle. Keskeisenä viestinä oli että maan rakenteeseen ja vesitalouden parantamistoimiin tulee kiinnittää huomiota, mikäli pellon ravinnetase on toistuvasti korkea.
Ympäristötuen rakenne (25.10.2011)
Hanke esittää ympäristötuen rakennetta tavoitelähtöiseksi. Tällöin vapaavalintaiset toimenpiteet jaetaan tavoitteen mukaisiin kokonaisuuksiin. Tällainen toimenpiteiden ryhmittely on sekä viljelijöiden että veronmaksajien kannalta selkeä ja motivoiva, kun selvästi käy ilmi, mitä tavoitetta varten toimenpidettä tehdään.
|
 |
|
TEHO-hankkeen loppuraportin ehdotus ympäristötuen rakenteeksi. Toimenpiteiden vaatimus ja tukitaso kasvavat ulkokehälle päin.
|
Kerääjäkasvikokemuksia maatiloilta kesältä 2011 - Kokeet jatkuvat ja laajenevat tänä vuonna
Kasvukausi 2011 suosi kerääjäkasvikokeiluja ja kasvustot onnistuivat pääsääntöisesti erittäin hyvin. TEHO-tiloilla kokeiltiin kerääjäkasveja useiden eri pääsatokasvien kanssa ja eri perustamistavoilla. Tulevana kasvukautena TEHO-tiloilla jatketaan kerääjäkasvien kokeilutoimintaa. Erityisesti varhain korjattavien vihannesten sekä varhais- ja kesäperunan jälkeen kylvettävien kerääjäkasvien viljelystä kaivataan lisää kokemusta. Kerääjäkasveja toivotaan kokeiluun myös viljojen sekä palko- ja öljykasvien aluskasveina. Hankkeessa kerätään myös kokemuksia joidenkin syväjuuristen kasvien, kuten sinimailasen, puna-apilan, muokkausretiisin ja kuminan viljelystä. >> Lue lisää
|
 |
| Mallasohran aluskasviksi kylvetty timotei vihertää puinnin jälkeen syyskuussa. Kuva Kaisa Riiko |
Millainen piennar tai kaista tarvitaan pellon laitaan?
Pientareita, kaistoja ja vyöhykkeitä koskeva ohjeistus ja kuvasarja on päivitetty.
|