Uudenmaan jätemäärät ja hyödyntäminen
Yhdyskuntajätteet
Yhdyskuntajätteitä ovat asumisessa syntyvät jätteet ja niihin rinnastettavat kaupan, teollisuuden ja muiden laitosten jätteet. Vuonna 2011 Uudellamaalla syntyi yhdyskuntajätteitä 718 000 tonnia, josta hyödynnetiin aineena tai energiana 53 %.
Kuva 1. Yhdyskuntajätteiden käsittely Uudellamaalla vuosina 2002–2011
Kuva 2. Yhdyskuntajätteen koostumus Uudellamaalla vuonna 2011.
* loppusijoitettu kaatopaikalle
** sisältää erilliskerätyn energiajätteen, poltetun sekajätteen ja kiinteistöjen tulisijoissa poltetut jätteet
*** sisältää erilliskerätyn biojätteen ja kotikompostoinnin
**** sisältää erilliskerätyn tekstiilin ja puujätteen
Kaatopaikalle loppusijoitetun sekajätteen joukossa on kierrätettävissä olevia jätejakeita kuten biojätettä, metallia, pahvia jne. Myös ongelmajätteitä kulkeutuu kaatopaikalle. Kotitalousjätteet
Kotitalouksissa syntyneiden jätteiden määrä on Uudellamaalla hieman laskenut 2000-luvun alkuvuosien tasosta. Vuonna 2002 kotitalouksissa syntyi asukasta kohti jätteitä 320 kg ja vuonna 2011 niitä syntyi 280 kg. Kotitalousjätteen osuus yhdyskuntajätteestä on 60 %. Vaaralliset jätteet
Yhdyskuntaperäisiä vaarallisia jätteitä Uudellamaalla syntyy vuosittain noin 3300 tonnia. Teollisuudessa muodostuvien vaarallisten jätteiden määrä on moninkertainen yhdyskuntaperäisiin vaarallisiin jätteisiin verrattuna. Teollisuuden vaarallisista jätteistä suurin osa, noin 80 %, on peräisin kemianteollisuudesta. Teollisuuden vaarallisista jätteistä tässä on huomioitu massa- ja paperi-, kemian-, metalliteollisuudessa sekä energiantuotannossa syntyvät vaaralliset jätteet.
Vaarallisten jätteiden kerääminen ja toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn on tärkeää, koska ne voivat kemiallisen tai muun ominaisuuden takia aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.
Kuva 3. Vaarallisten jätteiden määrät Uudellamaalla vuosina 2002–2011.
Biohajoavat jätteet
Biohajoava jäte on jätettä, joka voi hajota biologisesti hapettomissa tai hapellisissa oloissa. Tällaista jätettä ovat muun muassa elintarvike-, puutarha-, puu-, paperi- ja kartonkijäte.
Biohajoavan jätteen määrää kaatopaikalla pyritään vähentämään, koska sen hajotessa hapettomissa olosuhteissa syntyy hiilidioksidia merkittävästi voimakkaampaa kasvihuonekaasua, metaania. Biohajoavat jätteet pyritään ohjaamaan kaatopaikkojen sijasta kompostoitavaksi, mädätettäväksi tai energiana hyödynnettäväksi.
Vuonna 2011 Uudenmaan alueella biohajoavia jätteitä kompostoitiin tai mädätettiin 90 000 tonnia. Biologiseen hyötykäyttöön saatiin 13 % yhdyskuntajätteestä. Osa alueella hyödynnetyistä ja käsitellyistä biohajoavista jätteistä on syntynyt muualla kuin Uudellamaalla. Teollisuuden jätteet
Teollisuudenaloista on tarkasteltu massa- ja paperi-, kemian- ja metalliteollisuuden sekä energiantuotantolaitosten jätteitä. Vuonna 2011 näiltä aloilta syntyi Uudellamaalla jätettä yhteensä tonnia 427 000.
Kuva 4.Teollisuuden jätteet Uudellamaalla vuosina 2002-2011
.
* Massa- ja paperiteollisuuden jätemäärään ei sisälly kuori- ja puujäte
Massa- ja paperiteollisuuden jätteet ovat pääasiassa kuori- ja puujätettä ja erilaisia lietteitä. Jätteistä hyödynnettiin vuosina 2002–2011 noin 95 %. Uudenmaan merkittävimmät massa- ja paperiteollisuuden alan yritykset ovat alueella toimivat kaksi paperitehdasta.
Metalliteollisuutta edustaa Uudellamaalla mm. teräksen valmistus, valimo- ja telakkatoiminta sekä metallituotteiden valmistus. Metalliteollisuuden jätteet ovat pääasiassa metalliromua. Kemianteollisuuden jätteistä suuri osa on ongelmajätteitä; kuonaa, lietteitä ja vaarallisia jätteitä. Metalliteollisuuden jätteistä hyödynnetään keskimäärin 60 %.
Kemianteollisuudessa tuotetaan Uudellamaalla mm. kemikaaleja muiden teollisuuden alojen käyttöön sekä öljytuotteita, muoveja, maaleja, painovärejä, pesuaineita ja lääkkeitä. Kemianteollisuuden jätteistä suuri osa on vaarallisi jätteitä. Kemianteollisuuden jätteistä hyödynnetään noin 75 %.
Energiantuotannon jätteitä syntyy sähköä ja kaukolämpöä yhdyskunnille tuottavissa voimalaitoksissa ja teollisuuden energiantuotantolaitoksissa. Jätteet ovat suurimmaksi osaksi tuhkaa, savukaasujen puhdistuksessa muodostuvia jätteitä sekä petihiekkaa. Energiantuotannon jätteistä hyödynnetään noin 40 %. Tarkastelujaksolla on ollut vuosittaisia eroja energiantuotannon tavoissa sekä tuotetussa energiamäärässä, mikä näkyy vuosittaisten jätemäärien eroina.
Kuva 5. Energiantuotantoteollisuuden jätteet Uudellamaalla
vuosina 2002- 2011
|