Maatalous ja ympäristö
Maatalouden myötä on Kymenlaaksoon ja Etelä-Karjalaan syntynyt runsaasti arvokkaita kulttuuriympäristöjä. Maatalouden hyvät toimintaedellytykset mahdollistavat arvokkaiden maisema-alueiden ja muiden kulttuuriympäristöjen hoidon myös tulevaisuudessa. Teollisuuden ja yhdyskuntien tehostunut jätevesien käsittely on lisännyt hajakuormituksen suhteellista osuutta vesistökuormituksesta ja näin myös vaatimuksia maatalouden vesiensuojelun tehostamiseksi. Toisaalta maatalouden aiheuttama hajakuormitus on vähentymässä muun muassa maatalouden ympäristöohjelman ansiosta.
Maatalouden rakenne Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa
Kymenlaakso
Maatiloja oli vuonna 2006 Kymenlaaksossa 2400. Maatilojen määrä on jonkin verran vähentynyt. Viljelyksessä oleva peltoala on pienentynyt prosentuaalisesti vähemmän kuin tilamäärä. Kymenlaakson maatalouden yleisimpiä tuotantosuuntia ovat kasvintuotanto (61 %) ja maidontuotanto (17 %).
Etelä-Karjala
Etelä-Karjalassa oli vuonna 2006 maatiloja kaikkiaan 1889. Kasvintuotantoa harjoittaa 47 % ja maidontuotantoa 23 % tiloista. Maatalouden vaikutus vesistöihin ja pohjavesivaroihin
Maatalouden voimakkaasti kuormittamia vesialueita Kymenlaaksossa ovat Salpausselän eteläpuolelta mereen laskevat pienet jokivesistöt sekä Kymijoen alaosan vesistöalue. Etelä-Karjalassa maatalouden hajakuormitus on erityisen huomattavaa niin sanotulla läntisellä Pien-Saimaalla ja Salpausselän eteläpuolisissa jokivesistöissä sekä Hiitolanjoen vesistöalueella. Näiden lisäksi maatalouden kuormituksen merkitys on korostunut Kymijoen vesistöalueeseen kuuluvan Kivijärven reitin yläosalla.
Maatalouden aiheuttama riski alueen tärkeille, runsaille pohjavesivaroille on vähäinen. Muilla kuin tärkeillä pohjavesialueilla maatalous muodostaa riskin Salpausselän eteläpuolisilla alueilla niiden geohydrologisista olosuhteista ja voimaperäisestä maataloudesta johtuen.
Maatalouden vesistökuormituksen vähentämisessä keskeistä on karjalannan ja väkilannoitteiden oikea käyttö. Lannoitteiden käyttö ja viljely ylipäätään on tarkentunut perusympäristötuen edellyttämien toimenpiteiden ansiosta. Ympäristötuen ehtojen mukaisia toimenpiteitä on toteutettu tiloilla vuodesta 1995 alkaen. Maatalouden ympäristöohjelman myötä lannan talviaikainen levitys on loppunut ja myös karjasuojista ja lantaloista tulevat suorat päästöt ovat vähentyneet. Valtioneuvoston päätös 931/2000 maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta ohjaa vesiensuojelua ja määrittää hyväksyttävät toimintatavat karjanlannan ja typpilannoitteiden käytölle.
Valtioneuvoston päätös koskien nitraattidirektiiviä
|