Ympäristöministeriön toimet kasvihuonekaasujen rajoittamiseksi

• Rakennukset ja energiatehokkuus
• Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen
• Jätehuolto
• Fluoratut kasvihuonekaasut
• Päästöyksiköiden kauppa

Kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa kerrotaan, kuinka hallitus aikoo toimeenpanna Suomea koskevat kansainväliset velvoitteet kasvihuonekaasujen rajoittamiseksi vuosina 2008–2012. Ympäristöministeriön vastuulla ovat rakennuksiin, yhdyskuntarakenteeseen, fluorattuihin kasvihuonekaasuihin, jätteisiin ja osin päästöyksiköiden kauppaan liittyvät toimet.

Rakennukset ja energiatehokkuus

Rakennukset käyttävät noin 30 prosenttia Suomessa käytettävästä energiasta. Eniten energiaa kuluttavat lämmitys, lämmin vesi, ilmanvaihto ja valaistus. Rakennusten lämmitys aiheuttaa Suomen kasvihuonekaasupäästöistä 30 prosenttia. Rakennusten määrä ja koko, lämmitysvalinnat ja muutokset energian kulutuksessa vaikuttavat suuresti kasvihuonekaasupäästöjen määrään.

Ympäristöministeriön toimet:

• Vuoden 2008 alussa tulevat voimaan laki energiatodistuksesta, laki rakennuksen ilmastointijärjestelmän kylmälaitteiden energiatehokkuuden tarkastamisesta sekä asetukset rakennusten energiatodistuksesta ja energiatehokkuuden laskentamenetelmästä.
• Rakentamismääräyskokoelman osia C3, D2, D3 ja D5 on uudistettu energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanemiseksi
• Ympäristöministeriö on mukana vapaaehtoisissa energiansäästösopimuksissa.
• Ympäristöministeriö rahoittaa useita kehityshankkeita, joilla rakennusten energiatehokkuutta pyritään edistämään.
• Ympäristöministeriö edistää olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuutta korjaus- ja energia-avustuksilla

Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen

Suomen taajamissa käytetään maata asukasta kohden moninkertainen määrä verrattuna muihin länsimaihin ja myös Pohjoismaihin. Hajanainen yhdyskuntarakenne mm. lisää liikennettä sekä infrastruktuurin rakentamisen ja ylläpidon kustannuksia. VTT:n tutkimuksen mukaan yhdyskuntarakennetta eheyttämällä voidaan vuotuisia kasvihuonekaasupäästöjä vähentää kymmenessä vuodessa määrällä, joka vastaa 15 prosenttia Kioton sopimuksen mukaisesta Suomen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteesta.

Yhdyskuntarakenteen eheytymisen tavoite on kirjattu alueidenkäytön suunnittelua ohjaaviin valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin.

Ympäristöministeriössä on muun muassa:

• valmisteltu ilmastosopimuksen ohjelmakaudella eri kaavamuotoja ohjaavia maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia oppaita sekä kehitetty yhdyskuntarakenteen ohjauksen seurantaa ja vaikutusten arviointimenetelmiä.

Jätehuolto

Jätteet aiheuttavat noin 3 prosenttia Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Jätteiden aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä 90 prosenttia on kaatopaikoille loppusijoitettujen biojätteiden metaanipäästöjä. Päästöjä syntyy myös karjatalouden lannan sekä puhdistamolietteiden käsittelystä.

Ympäristöministeriö muun muassa:

• on tehnyt kansallisen strategian kaatopaikoille sijoitettavan biohajoavan jätteen määrän vähentämiseksi asteittain vuosina 2006–2016
• ohjaa kierrättämään biohajoavaa jätettä ja hyödyntämään sen energiasisältöä mm. velvoittamalla kaatopaikkojen pitäjät keräämään talteen metaaninkaasun (valtioneuvoston periaatepäätös kaatopaikoista 1997)
• on laatinut ehdotuksen uudeksi valtakunnalliseksi jätesuunnitelmaksi vuonna 2007. Sen tavoite on kehittää Suomen jätehuoltoa sekä jätteiden synnyn ehkäisyä vuoteen 2016 mennessä.

Jätesuunnitelmaehdotuksen mukaan jätehuollon kasvihuonekaasujen päästöjä vähennetään hyödyntämällä jätteitä energiana. Samalla huolehditaan, ettei kierrätyskelpoista jätettä polteta merkittävästi.   Lisäksi käytetään hyväksi mahdollisuuksia polttaa jätettä ns. rinnakkaispolttona muiden polttoaineiden ohessa. Lupaohjauksella ja suunnittelulla varmistetaan jätteen polton riittävä energiahyötysuhde. Myös puujätteen polton päästömittausvelvoitteita kevennetään muuttamalla valtioneuvoston asetusta jätteenpoltosta.  

Kasvihuonekaasujen päästöjä voidaan vähentää myös lisäämällä biokaasun hyödyntämistä. Kaatopaikkakaasun talteenottoa ja hyödyntämistä lisätään merkittävästi käyttämällä lupaohjausta. Biokaasulaitosten rakentamista lannan sekä eräiden muiden jätteiden hyödyntämiseksi tuetaan osana maaseudun kehittämisohjelmaa ja teknologiapolitiikan keinoin.

Fluoratut kasvihuonekaasut

Fluoratut kasvihuonekaasut kuuluvat niiden kaasujen joukkoon, joiden päästöjä rajoitetaan Kioton pöytäkirjalla. Fluorattuja kasvihuonekaasuja ovat mm. fluorihiilivedyt (HFC-yhdisteet), perfluorihiilivedyt (PFC-yhdisteet) ja rikkiheksafluoridi (SF₆). Suomessa näiden kaasujen päästöjen osuus kasvihuonekaasujen kokonaispäästöistä oli vuonna 2005 noin 1,3  prosenttia. Fluorattujen kasvihuonekaasujen päästöt ovat  kasvussa, koska niitä käytetään korvaamaan otsonikerrosta heikentäviä aineita muun muassa kylmälaitteiden ja autojen jäähdytysjärjestelmien kylmäaineina sekä aerosolien, saumavaahdon ja solumuovien ponneaineina.

Fluorattujen kasvihuonekaasujen päästöjä ja käyttöä rajoitetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella tietyistä fluoratuista kasvihuonekaasuista (EY) N:o 842/2006. Asetus tuli voimaan heinäkuussa 2006 ja sitä ryhdytään soveltamaan heinäkuussa 2007.

Päästöyksiköiden kauppa

Suomi hyödyntää Kioton pöytäkirjan velvoitteiden täyttämiseksi ns. Kioton mekanismeja eli hankkii muista maista päästökaupan avulla päästöyksiköitä. Suomen valtio varautuu hankkimaan Kioton mekanismien avulla päästöyksiköitä 12 miljoonaa tonnia vuosina 2008–2012.

Ympäristöministeriö:

• hyväksyy yhteystoteutushankkeen Suomen valtion nimissä,
• päättää Suomen valtion nimissä annettavasta valtuutuksesta osallistua yhteistoteutushankkeeseen tai yhteistoteutushankkeen valmisteluun,
• päättää Suomen valtion nimissä annettavista erillisvaltuutuksista säilyttää päästöyksiköitä kansallisessa rekisterissä olevalla päästöoikeustilillä,
• käy Suomen valtion nimissä kansainvälistä päästökauppaa ja suorittaa kansainväliseen päästökauppaan sisältyviä siirtoja.

Suomi on sijoittanut NEFCOn (Nordic Environmental Financing Corporation) alaiseen The Baltic Sea Region Testing Ground Facility -rahastoon 4,25 miljoonaa euroa. Vuoden 2007 alussa Suomi sijoitti 10 miljoonaa euroa Euroopan kehitys- ja jälleenrakennuspankin Multilateral Carbon Credit Fund rahastoon. Suomen rahat käytetään yhteistoteutushankkeisiin sekä puhtaan kehityksen mekanismin hankkeisiin Keski-Aasian ja Kaukasuksen maissa. Keväällä 2007 ympäristöministeriö on valmistellut asetuksen yhteistoteutushankkeista.