Suomen ilmastopolitiikan toimijat
Valtioneuvosto ja eduskunta
Valtioneuvosto ja eduskunta vastaavat tärkeimmistä ilmastopoliittisista päätöksistä.
Eduskunta hyväksyy Suomen kansainvälisissä sopimuksissa määritellyt velvoitteet sekä päättää niiden voimaansaattamisesta perustuslain mukaisesti. Lisäksi eduskunta osallistuu Euroopan unionissa tehtävien päätösten kansalliseen valmisteluun.
Suomen kannoista kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa päättää hallituksen EU-ministerivaliokunta.
Ilmastopolitiikan toimeenpanossa tarvittavia kantoja ja linjauksia varten perustettiin vuonna 2003 Vanhasen ensimmäisen hallituksen ajaksi ilmasto- ja energiapoliittinen ministerityöryhmä, jonka puheenjohtaja on kauppa- ja teollisuusministeri. Se valvoi kansallisen energia- ja ilmastostrategian (2005) toimeenpanoa ja seurantaa. Ministerityöryhmä käsitteli päästökauppadirektiivin toimeenpanoon liittyvät kansalliset jakosuunnitelmat ennen niiden viemistä valtioneuvostoon. Lisäksi sitä informoitiin kansainvälisten ilmastoneuvottelujen etenemisestä.
Vanhasen toinen hallitus perusti myös ilmasto- ja energiapolitiikan ministerityöryhmän. Käytäntö jatkuu pääministeri Kataisen hallituskaudella. Ympäristöministeriö ja kansainväliset ilmastokysymykset
Ympäristöministeriö valmistelee ja koordinoi Suomen kantoja YK:n ilmastosopimusta ja EU:n ilmastoasioita koskevissa neuvotteluissa. Kantoja valmistellaan ympäristöministeriön asettamassa työryhmässä, johon kuuluu edustajia ulko-, valtionvarain-, työ- ja elinkeino-, maa- ja metsätalous- sekä liikenne- ja viestintäministeriöstä. Ympäristöministeriö toimii myös YK:n ilmastosopimuksen kansallisena vastuutahona.
Ympäristöministeriön johtama ns. ilmastoareena käsittelee kansainvälisiä ilmastokysymyksiä ja kuulee eri tahojen näkemyksiä ja aloitteita. Siellä myös esitellään ilmastopolitiikkaan liittyviä taustaselvityksiä ja tehdään aloitteita tutkimus- ja selvitystarpeista. Lisäksi se pyrkii lisäämään ilmastonmuutosta koskevaa tietoisuutta ja edistämään ilmastopolitiikan toimeenpanoa. Siinä ovat edustettuina keskeiset ministeriöt ja muut valtion organisaatiot, alue- ja kunnallishallinto, työelämän järjestöt, teollisuus ja ympäristöalan kansalaisjärjestöt.
Ympäristöministeriö vastaa myös esimerkiksi maankäyttö- ja aluesuunnittelupolitiikasta, jätepolitiikasta ja rakentamisesta, jotka kytkeytyvät ilmastokysymyksiin. Työ- ja elinkeinoministeriö ja kansallinen ilmastopolitiikka
Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) vastaa Suomen kansallisen ilmastopolitiikan valmistelun koordinoinnista. Se vetää eri ministeriöiden edustajista koostuvaa virkamiesten yhdysverkkoa, joka on avustanut hallituksen ilmasto- ja energiapoliittista ministerityöryhmää. Kansallinen energia- ja ilmastostrategia valmisteltiin työvoima- ja elinkeinoministeriötä edeltäneen kauppa- ja teollisuusministeriön johdolla.
Työ- ja elinkeinoministeriön vastuulle kuuluu myös EU:n päästökaupan lainsäädännön ja ns. alkujakosuunnitelmien valmistelu. Päästökaupan toimeenpaneva kansallinen viranomainen on energiamarkkinavirasto. Muut ministeriöt
Muut ministeriöt osallistuvat toimeenpanoon omalla toimialallaan.
Maa- ja metsätalousministeriö sekä liikenne- ja viestintäministeriö vastaavat ilmastoasioista omilla hallinnonaloillaan. Ilmastonmuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia valmistui maa- ja metsätalousministeriön johdolla.
Ulkoasiainministeriö ja valtiovarainministeriö ovat myös tärkeitä toimijoita ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja sopeutumiseen liittyvissä asioissa. Opetusministeriö rahoittaa ilmastokysymyksiin liittyvää koulutusta ja alan tutkimusta yliopistoissa. Suomen ympäristökeskus ja aluehallinto
Ympäristöministeriö koordinoi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. SYKE muun muassa osallistuu ilmastonmuutoksen seurantaan ja tutkimukseen, arvioi ympäristöpolitiikan toimeenpanoa sekä tiedottaa kansalaisille. Alueellinen ja paikallinen taso
Myös alueelliset ja paikalliset viranomaiset (elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, aluehallintovirastot, maakuntaliitot ja kunnat) tekevät lukuisia päätöksiä, jotka vaikuttavat kasvihuonekaasupäästöihin. Ne koskevat esimerkiksi liikenteen ja maankäytön suunnittelua, jätehuoltoa sekä energian kulutusta ja tuotantoa. Kunnat ovat tehneet päästöjen vähentämiseksi mm. omia energian säästöohjelmia ja -sopimuksia ja ne edistävät uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Myös maakunnat valmistelevat omia alueellisia ilmastostrategioitaan. Lisäksi Suomen Kuntaliitolla on oma ilmastonmuutosohjelmansa. Hallinnon ulkopuoliset toimijat
Suomen ilmastopolitiikassa on keskeisesti mukana myös useita hallinnon ulkopuolisia tahoja.
Ympäristöalan kansalaisjärjestöt sekä liike- ja työelämän järjestöt ovat mukana työryhmissä, seminaareissa ja virallisissa valtuuskunnissa. Ilmastopolitiikan toimeenpanossa esimerkiksi teollisuuden yritykset ja kansalaiset ovat merkittäviä toimijoita.
|