Hyppää sisältöön   RSS |  Sivukartta |  På svenska |  In English  
 
ymparisto.fi

       Tarkennettu haku
 
 
Ympäristöministeriö | Suomen ympäristökeskus | Alueellista ympäristötietoa | www.ara.fi
Ympäristön tila
Ympäristönsuojelu
Luonnonsuojelu
Maankäyttö ja rakentaminen
Vesivarojen käyttö
Rantojen kunnostus ja ruoppaukset
Tulvariskien hallinnan suunnittelu
Vesihuolto
Vesistöjen kunnostus ja hoito
Vesistöjen säännöstely
Ympäristön seuranta
Lupa-asiat
Palvelut ja tuotteet
Rahoitus ja avustukset
www.ymparisto.fi > Lounais-Suomi > Vesivarojen käyttö > Pohjaveden käyttö
  
Uudistamme verkkopalvelua kevään 2013 aikana.
Lue lisää uudistuksesta

Vastaa uudistusta koskevaan asiakaskyselyyn

Pohjaveden käyttö

 

Kalelan vedenottamo.
Kuva: Maria Mäkinen

 

Pohjavesi on tärkeässä asemassa Lounais-Suomen vesihuollossa siitä huolimatta, että etenkin Lounais-Suomen suurimpien kaupunkien vesihuollossa turvaudutaan pintaveteen. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueen 49 kunnasta 38:n vesihuolto perustuu yksinomaan tärkeiltä pohjavesialueilta otettavan pohjaveden käyttöön. Porissa ja Eurassa vesilaitosten jakamasta talousvedestä pääosa on tekopohjavettä.  Vuonna 2006 Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueella vesilaitosten jakamasta vedestä pintavettä oli 49 %, pohjavettä 39 % ja tekopohjavettä 12 %. 

Haja-asutusalueella vedenhankinta perustuu yksityiskaivoihin

Haja-asutusalueella vesihuolto perustuu pääasiassa omista kuilukaivoista tai kallioporakaivoista saatavaan pohjaveteen. Oman kaivon varassa olevia asukkaita alueella arvioidaan olevan lähes 70 000. Lisäksi Lounais-Suomessa on noin 60 000 loma-asuntoa, jotka ovat pääosin kiinteistökohtaisen vesihuollon varassa.

Haja-asutusalueen kaivovesissä yleisin ongelma on suuri rautapitoisuus. Myös maan pinnalta valuvat vedet voivat liata kaivoveden. Veden laatuongelmien lisäksi käyttöä voi haitata jatkuva tai ajoittainen vesipula. Kallioperästä saatavan pohjaveden määrään ja laatuun vaikuttavat eniten kallioperän laatu ja rakenne.

Tekopohjaveden osuus kasvussa

Lounais-Suomessa on käytössä kaksi tekopohjavesilaitosta: Noormarkun Harjakankaalla sijaitsee Porin Vesi Oy:n tekopohjavesilaitos, jossa Tuurujärvestä otettavasta raakavesi esikäsitellään ja imeytetään harjuun. Euran Lohiluomassa tekopohjavettä muodostetaan Pyhäjärven vedestä sekä sadettamalla että rantaimeyttämällä. Vuonna 2009 vedenotto Harjakankaan tekopohjavesilaitokselta oli keskimäärin 16 415 m³/d ja Euran Lohiluoman ottamolta 2 630 m³/d. Näiden lisäksi Lounais-Suomessa on muutamia vedenottamoita, joissa rantaimeytyminen on mahdollista, mutta sitä ei välttämättä tapahdu nykyisillä vedenottomäärillä.

Lounais-Suomessa on vireillä suuri tekopohjavesihanke: Turun seudun lähes 300 000 asukkaan vedenhankinnan turvaamiseksi on suunnitteilla hanke, jossa Kokemäenjoesta otettava raakavesi esikäsitellään ja imeytetään edelleen tekopohjavedeksi Virttaankankaan harjumuodostumaan. Turun Seudun Vesi Oy:n hanke Virttaankankaalla on edennyt laitoksen koekäyttövaiheeseen, jossa vuoden kestävän koekäytön aikana Virttaankankaalle imeytetään 20 000 kuutiometriä vuorokaudessa Huittisissa esikäsiteltyä Kokemäenjoen vettä. Virttaankankaan tekopohjavesilaitoksen veteen siirryttäessä, siirtyvät Turku, Raisio, Länsi-Turunmaa ja Naantali käyttämään pintaveden sijaan tekopohjavettä. Tällöin pohja- ja tekopohjaveden osuus nousee 90 prosenttiin pumpatusta vesimäärästä Lounais-Suomen alueella.

5.8.2011 (Päivitetty)
Varsinais-Suomen ELY
Ota yhteyttä sivun vastuuhenkilöön
VERSIOT
Ruotsinkielinen versio
Tulostusversio
Jaa
 
 
 
 
Muualla palvelussamme
Ympäristön tila
Ympäristönsuojelu
Valtakunnallista tietoa

 

 

© Copyright Valtion ympäristöhallinto  | Palvelukuvaus  | Jätä palautetta | Yhteystiedot