Rakennuksen esteettömyys ja käyttöturvallisuus
Rakennetun ympäristön ja rakentamisen esteettömyys
Rakennetun ympäristön ja rakentamisen esteettömyys perustuu maankäyttö- ja rakennuslainsäädännössä asetetuille tavoitteille. Lain 5 §:ssä säädetään alueiden käytön suunnittelulle tavoitteeksi muun muassa edistää turvallisen, terveellisen, viihtyisän, sosiaalisesti toimivan ja eri väestöryhmien, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten, tarpeet tyydyttävän elin- ja toimintaympäristön luomista.
Maankäyttö- ja rakennuslain 117 §:ssä säädetään muun muassa, että rakennuksen tulee "sen mukaan kuin rakennuksen käyttö edellyttää, soveltua myös sellaisten henkilöiden käyttöön, joiden kyky liikkua tai toimia on rajoittunut."
Asetus esteettömästä rakennuksesta (Suomen rakentamismääräyskokoelma F1 2005) koskee maankäyttö- ja rakennusasetuksen 53 §:n mukaan hallinto- ja palvelurakennuksia sekä työtiloja sisältäviä rakennuksia sekä muissa rakennuksissa sijaitsevia liike- ja palvelutiloja niiden omistus- tai hallintamuodosta riippumatta. Määräykset ja ohjeet koskevat asuinrakennuksia ja asumiseen liittyviä tiloja siltä osin kuin asuntosuunnittelua koskevassa asetuksessa (RakMk G1) edellytetään niiden soveltumisesta liikkumisesteisille. Liikkumisesteettömät kulkuyhteydet
RakMk F1:ssä liikkumisesteettömiä kulkuyhteyksiä tontilla tai rakennuspaikalla sekä rakennuksen sisätiloissa mitoittaa pyörätuolin ja pyörällisen kävelytelineen (rollaattori) tilantarve. Määräyksiä ja ohjeita liittyy myös hissin tai muun henkilöiden nostoon soveltuvan laitteen rakentamiseen. Esimerkiksi jos kerroskorkeuden mittainen tai tätä suurempi tasoero järjestetään porrasyhteydellä, liikkumisesteetön yhteys on järjestettävä hissillä.
Lisäksi on säädetty kulkukelpoisen luiskan enimmäiskaltevuudesta, käsijohteista ja välitasanteista, oven vapaan leveyden vähimmäismitasta, kynnyskorkeuden enimmäismitasta ja liikkumisesteiselle soveltuvan wc- ja pesutilan mitoituksesta. Kokoontumistilojen ja majoitustilojen liikkumisesteettömyydestä on toiminnallisia määräyksiä.
Asuntorakentamisen esteettömyydestä on määräyksiä ja ohjeita asuntosuunnittelua koskevassa asetuksessa (RakMk G1 2005). Hissivelvoitteesta on säädetty seuraavaa: "Kerrostalossa, jossa käynti asuinhuoneistoihin on sisääntulon kerrostaso mukaan lukien kolmannessa tai sitä ylemmässä kerroksessa, porrasyhteys asuinhuoneistoihin on varustettava pyörätuolin ja pyörällisen kävelytelineen käyttäjälle soveltuvalla hissillä. Mikäli käynti rakennukseen on kerrostasojen välissä, sisääntulon kerrostasona on pidettävä näistä alempaa. Hissiyhteyden on lisäksi ulotuttava ullakolle ja kellarikerrokseen, mikäli niissä on asumista palvelevia tiloja".
Kerrostalotontin tai rakennuspaikan rajalta sekä liikkumisesteiselle tarkoitetulta autopaikalta rakennukseen johtavan kulkuyhteyden samoin kuin leikkipaikoille ja oleskeluun tarkoitetuille alueille johtavien ja muiden asumista palvelevien välttämättömien kulkuyhteyksien on sovelluttava liikkumisesteiselle. Jos maaston muodon ja korkeuserot huomioon ottaen on mahdollista, myös pientalotontin tai rakennuspaikan rajalta sekä autopaikalta asuntoon maantasokerroksessa johtava kulkuyhteys ja sisäänkäynti rakennetaan myös liikkumisesteiselle soveltuvaksi. Käyttöturvallisuusvaatimukset
Rakennuksen käyttöturvallisuusvaatimus on yksi maankäyttö- ja rakennusasetuksen 50 §:ssä säädetyistä rakennuksen olennaisista teknisistä vaatimuksista. Rakennuskohde on suunniteltava, rakennettava ja varustettava siten, ettei sen käyttöön, huoltoon tai ylläpitoon liity sellaista tapaturman, onnettomuuden tai vahingoittumisen vaaraa, jota ei voida pitää hyväksyttävänä
Euroopan yhteisöjen rakennustuotedirektiiviin liittyvä käyttöturvallisuuden perusasiakirja on osaltaan vaikuttanut rakennuksen käyttöturvallisuudesta annetun asetuksen (RakMk F2 2001) rakenteeseen ja sisältöön. Työpaikkoja koskevan direktiivin toimeenpanon johdosta F2 sisältää myös työpaikkarakennuksien ja niiden ulkotilojen turvallisuutta koskevia säännöksiä.
Käyttöturvallisuusvaatimus perustuu kohteen tavanomaiseen tai normaalisti ennakoitavaan käyttöön, johon ei kuulu käyttäjien tahallinen tai tietoinen riskinotto. Tämä koskee kaikkia rakennustyyppejä asuinrakennuksista työpaikkarakennuksiin omistus- tai hallintamuodosta riippumatta.
F2:ssa painottuu putoamisen ja harhaan astumisen estäminen eli kulkuväylien ja tasanteiden turvallisuus kaiteineen ja käsijohteineen pihamaalla, parvekkeilla ja sisätiloissa. Vesikaton kulkuteitä koskevassa osassa on otettu huomioon eurooppalainen standardisointi.
Kokoontumistilojen turvallisuusohjeet sisältävät tavanomaisten istumakatsomojen ohella seisoma- ja teleskooppikatsomojen osuuden. Lasirakenteista, lattiapinnoista, ovista, porteista ja kulkukorkeudesta annetut vaatimukset pyrkivät vähentämään muita turvallisuusriskejä.
Rakennuksen turvallisten huoltomahdollisuuksien ohella F2:ssa on säännöksiä myös ulkotilojen turvallisuudesta niin leikki- ja oleskelualueiden kuin ajoneuvo- ja huoltoliikenteen järjestämisen näkökulmasta.
Lisätietoja
Käyttöturvallisuus:
Yliarkkitehti Pekka Lukkarinen, ympäristöministeriö, rakennetun ympäristön osasto, puh. 0400 143 950, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Esteettömyys:
Yliarkkitehti Erja Väyrynen, ympäristöministeriö, rakennetun ympäristön osasto, puh. 040 197 6402
|