Kaupunkiseutujen rajaus 2010
Valtakunnallisessa yhdyskuntarakenteen seurannassa (YKR) kaupunkiseutu muodostuu suurimpien kaupunkikeskusten keskustaajamasta, siihen fyysisesti ja toiminnallisesti tiiviisti liittyvistä lähitaajamista sekä näitä ympäröivästä lievealueesta, joka on haja-asutusaluetta. Kaikkiaan Suomessa kaupunkiseutuja on 34, joista kolme on niin sanottuja kaksoiskaupunkeja. Keskustaajamia ovat sellaiset taajamat, joiden väestömäärä on yli 15 000 ja jotka eivät ole kaupunkiseudun lähitaajamia. Kaksoiskaupungit muodostuvat sellaisista keskustaajamista, joiden reunat ovat alle viiden kilometrin päässä toisistaan ja jotka ovat väestömäärältään lähellä toisiaan.
Lähitaajama kuuluu kaupunkiseutuun aina siinä tapauksessa, jos etäisyys keskustaajaman reunaan on enintään kolme kilometriä. Lähitaajama kuuluu kaupunkiseutuun myös siinä tapauksessa, jos se sijaitsee yli kolmen kilometrin päässä keskustaajamasta, mutta sen työllisistä yli 20 % käy töissä keskustaajamassa ja lähitaajaman ja keskustaajaman välillä on yhtenäinen alue, jossa talotiheys yhden kilometrin säteellä on yli 45 ja lähitaajaman reuna on alle 40 kilometrin päässä keskustaajaman toiminnallisesta keskipisteestä. Lähitaajaman ja keskustaajaman välillä on oltava myös suora tieyhteys.
Lähitaajama voi kuulua ainoastaan yhteen kaupunkiseutuun. Jos lähitaajama voisi kriteereiden perusteella kuulua useampaan kaupunkiseutuun, se katsotaan kuuluvaksi väestöltään suurempaan kaupunkiseutuun.
Lievealue on kaupunkiseuduille muodostuva yhtenäinen alue, joka ulottuu viiden kilometrin päähän keskustaajaman ulkoreunasta ja kolmen kilometrin päähän kaupunkiseudun lähitaajaman ulkoreunasta. Lievealueeseen eivät kuulu vesistöt, Suomen rajojen ulkopuoliset alueet eivätkä kaupunkiseutujen ulkopuoliset taajama-alueet.
Alle on listattu on karttasarja Suomen 34 kaupunkiseudusta vuonna 2010.
Kartoissa esitetään kaupunkiseutujen keskustaajamat, lähitaajamat sekä kaupunkiseutujen ulkopuoliset taajamat. Näitä ympäröivä lievealue on jätetty kartoista pois. YKR-kaupunkiseutujen ja -taajamien tarkempi kriteerien kuvaus esitetään julkaisussa Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmä – ehdotus yhdyskuntarakenteen seurannan järjestämiseksi ja kehittämiseksi (Suomen ympäristö 344/1999).
Lisätietoja
Erikoistutkija Mika Ristimäki, Suomen ympäristökeskus (SYKE), rakennetun ympäristön yksikkö, puh. 0400 148 842, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi [mika ristimaki]
Erikoistutkija Kari Oinonen, Suomen ympäristökeskus (SYKE), rakennetun ympäristön yksikkö puh. 0400 148 748, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Ympäristöneuvos Harry Berg, ympäristöministeriö, rakennetun ympäristön osasto, puh. 0400 143 972, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
|