Veden sameneminen

Sameus johtuu vedessä olevista pienistä hiukkasista kuten kasviplanktonista, mineraalihiukkasista tai kuolleesta orgaanisesta aineesta. Kasviplanktonin määrän lisääntyminen rehevöitymisen edetessä samentaa vettä. Sameneminen vähentää näkösyvyyttä ja heikentää veden virkistyskäyttöarvoa.

Sameneminen muuttaa usein myös vesiekosysteemin rakennetta. Vedessä elävät kasvit eivät saa riittävästi auringon valoa, jolloin vesikasvillisuudessa tapahtuu muutoksia. Esimerkiksi rakkolevä ei viihdy sameassa vedessä. Samenemisen myötä myös kalasto muuttuu.

Rehevöitymisen lisäksi sameutta aiheuttavat mm. pelloilta eroosion johdosta tuleva kuormitus ja pohjasta irtoava aines. Savisamennus on tyypillistä savikkoalueiden järvissä ja joissa sekä niissä rannikkovesissä, joihin nämä joet laskevat. Myös monet vesirakennustyöt aiheuttavat veden samenemista. Esimerkiksi mökkirantojen pienetkin ruoppaukset voivat samentaa lähirannat pitkäksi aikaa ja tuhota kalojen kutualueita.

Samea vesi on yleensä harmaata (savisamennus), vihertävää (kasviplankton kesällä) tai ruskehtavaa (kasviplanktonin kevätkukinta merellä).

Lisätietoja

Erikoistutkija Kari Kallio, Suomen ympäristökeskus (SYKE), etunimi.sukunimi@ymparisto.fi