Ympäristölupien valvonta Kainuun ELYssä
Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue laatii vuosittain ympäristölupien valvontaa koskevan valvontasuunnitelman. Suunnitelmassa kuvataan valvonnan kannalta alueen erityispiirteet ja valvonnan tarpeet ja tavoitteet sekä valvontaan käytettävät resurssit. (YSL 95 §). Kullekin laitokselle määritellään valvontaluokka, joka kuvaa määräaikaistarkastusten tiheyttä. Tiedot ELY-keskuksen valvottavista kohteista ja suoritetuista tarkastuksista löytyvät oikealla palstalla olevista linkeistä.
VALVONTASUUNNITELMA
1. Alueen erityispiirteet
Kainuun ELY-keskuksen alue on harvaanasuttua maa- ja metsätalousvaltaista aluetta. Alueen elinkeinoista pääosa hyödyntää maa- ja kallioperää sekä vesistöjä. Kallioperän mineraalivarojen hyödyntäminen kiinnostaa yhä enemmän ja Kainuuseen on sijoittunut runsaasti kaivosteollisuutta. Muuta teollisuutta Kainuussa on suhteellisen vähän. Kaivannaisteollisuuden ohella turvetuotanto, kalankasvatus, maatalous, jätehuolto ja vesihuolto työllistävät ympäristölupien valvojia. Valvottavia laitoksia ja toimintapaikkoja Kainuun alueella on 222 kpl.
Merkittävimmät suurteollisuutta edustavat laitokset ovat Sotkamossa vuonna 2008 toimintansa aloittanut Talvivaara Sotkamo Oy:n suuri monimetallikaivos, Mondo Minerals Sotkamon talkkitehdas ja metalliteollisuusyritys Transtech Oy. Vuolukivi- ja dolomiittikalkkikaivoksia on 3 kpl. Suomussalmella toimii Evox Rifan VOC-asetuksen mukainen kondensaattoreita valmistava laitos. Energialaitoksista suurin on Kainuun Voima Oy Kajaanissa. Pienempiä valvottavia energialaitoksia on 8 kpl. Valvottavia sahoja ovat UPM-Kymmene Oyj:n Kajaanin saha ja Kuhmo Oy:n Kuhmon saha.
ELY-keskuksen valvottavia turvetuotantoalueita on 51 kpl, kalankasvatuslaitoksia 20 kpl, luonnonravintolammikoita 13 kpl ja eläinsuojia 26 kpl. Valvottavia yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoja on 21 ja vedenottamoita 23 kpl. Kainuun suurin yhdyskuntajätteiden käsittelypaikka on Majasaarenkankaan jätteenkäsittelylaitos Kajaanissa. Suurin teollisuusjätteen kaatopaikka on UPM Kymmene Oyj:n Parkinmäen jätehuoltoalue Kajaanissa. Muita valvottavia jätteenkäsittelypaikkoja on 31 kpl, joihin sisältyvät kuntien suurimmaksi osaksi jo suljetut kaatopaikat. Puolustusvoimien ja rajavartioston valvontakohteita on 8 kpl. 2. Valvonnan tavoitteet ja resurssit
Valvonnan tavoitteena on varmistaa, että toiminnanharjoittajat noudattavat ympäristölainsäädännön ja sen nojalla annettujen asetusten säännöksiä sekä ympäristölupapäätöksissä annettuja lupamääräyksiä. Häiriö- ja yleisöilmoitusten nopeaan käsittelyyn kiinnitetään erityistä huomiota.
Viime vuosina valvontaluokitusta on muutettu niin, että pääosa aikaisemmin 1 ja2 valvontaluokkiin kuuluvista kohteista on siirretty luokkaan 3. Tämä vähentää suoritettavien määräaikaistarkastusten määrää. Tällä pyritään siihen, että valvontaresursseja voidaan suunnata enemmän sellaisiin tärkeisiin kohteisiin, joissa valvonnan tarve ja vaikuttavuus on suurin.
Jokaiselle laitokselle on nimetty vastuuvalvoja. Vastuuvalvojat tekevät vuonna 2011 määräaikaistarkastuksia liitteenä 3 olevan listan mukaisesti 58 kpl. Lisäksi tehdään muita tarkastuksia tarpeen mukaan. Kaikista tarkastuksista laaditaan pöytäkirja VAHTIin, ja ne ovat myös www-sivuilla nähtävissä. Vuosittain tehdään noin 80 tarkastusta.
Kainuun ELY-keskuksessa ympäristölupien valvontaan osallistuu 10 henkilöä ympäristönsuojelun edistämistehtävien ja muiden ELY-keskuksen tehtävien ohella. Valvontaan käytettävä työaika on noin 4 htv. 3. Valvonnan kehittäminen
Valvontaa kehitetään valtakunnallisen valvonnan kehittämisryhmän raportin ns. VALSU -raportin periaatteiden mukaisesti. Kun priorisointia tehtävien hoitamisen suhteen joudutaan tekemään, noudatetaan VALSU -raportin linjauksia.
Valvontatoiminnassa pyritään hyödyntämään uuden aluehallinnon synergiaedut. Kalalaitosten valvontaa tehdään jo yli vastuualuerajan. Myös maatalouden valvonnassa etsitään mahdollisia yhteistyömuotoja.
Pohjois-Suomen AVI:n ympäristölupavastuualueen ja toiminnanharjoittajien kanssa järjestetään tarvittaessa yhteisiä neuvotteluja ja keskustellaan asioista etukäteen esim. lupahakemusvaiheessa.
Laitosten ympäristöriskitarkastelut ja niiden johdosta tehdyt suunnitelmat samoin kuin laitosten suunnitelmat vahinkotilanteissa toimimisesta ja tiedotuskäytännöistä nostetaan olennaiseksi osaksi valvontatyötä.
Tarkastusraportit pyritään laatimaan välittömästi tarkastuksen jälkeen. Tarkastuksissa ja laillisuusvalvonnassa käytetään hyväksi valtakunnallista valvonnan laatujärjestelmää toimintamalleineen ja mm. valmiita tarkastuspohjia. Määräaikaisraportoinnin ja vesistötarkkailujen raportoinnin seurantamenetelmiä kehitetään. Parhaita valvontakäytäntöjä opiskellaan yhteistyössä naapuri-ELY-keskusten valvojien kanssa. Yleisöilmoitukset kirjataan joko vahtiin tai ahjoon. Käydään läpi ne ympäristönsuojelun laatuprosessit, joita ei vielä aikaisemmin ole yhteisesti käsitelty, ja otetaan ne käyttöön.
Kaivannaisteollisuuden valvontaa kehitetään osana valtakunnallista kaivoserikoistumistehtävää ja järjestetään valtakunnallista koulutusta valvojille.
Kehitetään yhteistyötä työsuojeluviranomaisen ja TUKES:n kanssa.
Kehitetään vesilain mukaisten valvontakohteiden tarkastuskäytäntöjä.
Kehitetään kemikaalilain edellyttämää valvontaa.
Uuden lainsäädännön toimeenpanoon liittyen järjestetään koulutusta kuntien ympäristöviranhaltijoille, luottamuselimille ja toiminnanharjoittajille. 4. Valvontaluokat
ELY-keskuksen valvottavat laitokset jaetaan VAHTI-järjestelmässä (valvonta- ja kuormitustietojärjestelmä) neljään luokkaan. Jokaiselle laitokselle on nimetty vastuuvalvoja. Valvontaluokat ovat:
- luokka 1. vähintään kerran vuodessa tarkastettavat
- luokka 2. vähintään kerran kahdessa vuodessa tarkastettavat
- luokka 3. vähintään kerran neljässä vuodessa tarkastettavat
- luokka 4. vähintään kerran luvan voimassaoloaikana tarkastettavat
Valvontakertomus vuodelta 2011
1 Valvottavat laitokset, valvontaresurssit ja tarkastusten määrä
Kainuun ELY-keskuksen valvontavastuulle kuului vuonna 2011 yhteensä 241 luvanvaraista kohdetta. Laitoksista yhdeksän on IPPC-direktiivissä tarkoitettuja ja E-PRTR-raportointivelvollisia laitoksia.
Yhteensä tarkastuksia tehtiin 94 kpl, joista Talvivaara Sotkamo Oy:n kaivoksen ja metallitehtaan valvontaan liittyviä 24 kpl eli neljäsosa koko tarkastusmäärästä. Tarkastuspöytäkirjat tallennettiin VAHTI-tietojärjestelmään.
Määräaikaistarkastukset sovittiin kehityskeskusteluissa valvontaluokkajakoa apuna käyttäen. Vastuuvalvojat kirjasivat tarkastusohjelmat VAHTIin. Lupa- ja yleiseen laillisuusvalvontaan käytettiin Kainuun ELY-keskuksessa yhteensä noin 3,3 htv. Yhden valvojan työpanos suunnattiin lähes kokonaan Talvivaara Sotkamo Oy:n kaivoksen ja metallitehtaan valvontaan.
Valvontaresursseja pyrittiin entistä enemmän suuntamaan sellaisiin tärkeisiin kohteisiin, joissa valvonnan tarve ja vaikuttavuus on suurin. Valvontaluokkaan 1 (tarkastus vähintään kerran vuodessa) kuuluu 8 % valvontakohteista, valvontaluokkaan 3 (tarkastus vähintään kerran neljässä vuodessa) 72 % kohteista.
2 Raportointi
Pääosa toiminnanharjoittajista toimitti edellisen vuoden toimintaa koskevan raportin ohjeen mukaisesti helmikuun loppuun mennessä. Erityisesti pienten yritysten kohdalla esiintyy viivästyksiä raportoinnissa.
3 Luvat
Pohjois-Suomen aluehallintoviraston lupavastuualue antoi vuoden 2011 aikana ympäristö- ja vesitalouslupapäätöksiä Kainuun alueelle yhteensä 30 kpl (17 ympäristö- ja 13 vesitalouslupaa, osa lupa-määräysten tarkistuksia). Lupapäätökset jakautuivat seuraavasti:
• Kalankasvatus 2 kpl
• Kaivostoiminta 5 kpl
• Eläinsuojat 4 kpl
• Jätteen käsittely 1 kpl
• Vesitalousluvat 13 kpl
ELY-keskus ei valittanut aluehallintoviraston eikä muistakaan alueensa ympäristölupapäätöksistä.
Luvantarveharkintaa tehtiin vesirakennusilmoitusten lisäksi turvesoiden, maatalouden, jätteenkäsittelyn ja teollisuuden suhteen.
4 Merkittävät ympäristönsuojelutoimet
Talvivaara Sotkamo Oy:n kaivoksella tehtiin parannuksia metallien talteenoton ylijäämävesien puhdistusprosessiin. Rikkivedyn aiheuttamia hajuhaittoja saatiin vähennettyä hönkäkaasupesureilla. Myös pölyhaittoja saatiin vähenemään louhinnan panostustekniikkaa kehittämällä.
Pienten yhdyskuntajätteen kaatopaikkojen sulkemistyöt edistyivät viimeistelytöitä lukuun ottamatta valmiiksi. Myös UPM Kymmene Oyj:n Parkinmäen vanha teollisuuskaatopaikka saatiin lähes kokonaan peitetyksi pintasulkurakentein. Uusi kaatopaikka siirtyi Kuusakoski Oy:n hallintaan.
Kainuun yhdyskuntajätehuollon kenttää repineissä kuljetusjärjestelmäkiistoissa saavutettiin sopuratkaisu.
5 Lupaehtojen rikkomukset, häiriötilanteet ja yleisöilmoitukset
5.1 Lupaehtojen rikkomukset
Pääosa toiminnanharjoittajista toimi lupaehtojen mukaisesti. Yleisimpiä rikkomuksia olivat annettujen määräaikojen ylittyminen, mm. raportoinnin viivästyminen.
Joillakin turvesoilla lupaehtoja rikottiin lievästi mm. puutteellisten vesiensuojelurakenteiden vuoksi.
Ylityksistä lähetettiin huomautuskirje ja sovittiin laitoksen kanssa korjaustoimenpiteistä.
Lieviä lupaehtojen ylityksiä tapahtui vuoden aikana viidellä jätevedenpuhdistamolla.
Lupaehtojen ylityksiin ja jäteveden laatuun puututtiin selvityspyynnöin ja kehotuksin.
5.2 Häiriötilanteet
Häiriöilmoituksia tuli ympäristökeskukseen 21 kpl. Näistä 6 (29 %) käsiteltiin 3 vuorokauden määräajassa. Pääosa häiriöilmoituksista koski ympäristöpäästöjen kannalta vähämerkityksisiä huolto- tms. seisokkeja.
5.3 Yleisöilmoitukset
Ympäristökeskus käsitteli vuoden aikana toiminnanharjoittajia koskevia yleisöilmoituksia 73 kpl. Näistä 50 liittyi Talvivaara Sotkamo Oy:n ilma- ja vesipäästöihin. Turvetuotantoalueiden päästöjä koskevia yleisöilmoituksia tuli ELY-keskukseen vuoden aikana yhdeksän.
Ilmoituksista 94% käsiteltiin kuukauden määräajassa.
5.4 Toimenpidepyynnöt ja kantelut
Valtaosa ELY-keskukselle osoitetuista toimenpidepyynnöistä koski edelleen Talvivaara Sotkamo Oy:n päästöjä ja niiden vähentämistä. Valvontaviranomaisen toimenpidekehotukset kohdistuivat mm. metallitehtaan poikkeuksellisista päästöistä ilmoittamiseen ja tehtaan prosessinhallinnan parantamiseen rikkivetypäästöjen vähentämiseksi sekä prosessivesien varoaltaiden varastotilavuuden varmistamiseen.
6 Ympäristönsuojelulain mukaiset päätökset
6.1 Pilaantuneet maat
Ympäristönsuojelulain 78 §:n mukaisista, pilaantuneen maan puhdistamista koskevista ilmoituksista tehtiin kuusi päätöstä.
6.2 Hallintopakot
Jätehuollon asiakastietojen luovuttamista koskevia hallintopakkoratkaisuja annettiin neljä.
6.3. Tutkintapyynnöt
ELY-keskus teki kahdessa tapauksessa esitutkintapyynnön poliisiviranomaiselle lain tai lupamääräysten rikkomisesta.
7 Lausunnot
Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueelle annettiin ympäristönsuojelulain ja vesilain mukaisissa asioissa lausuntoja 35 kpl ja korkeimmalle hallinto-oikeudelle yksi lausunto.
Kuntien käsiteltävänä olleita ympäristölupahakemuksia koskevia lausuntoja annettiin 10 kpl ja maa-aineslain mukaisia lausuntoja 13 kpl. Kaivoslain mukaisia lausuntoja annettiin 6 kpl.
ELY-keskus toimi vuoden aikana YVA-yhteysviranomaisena Talvivaara Sotkamo Oy:n uraanin talteenottohankkeen ympäristövaikutusten arvioinnissa.
Vesirakentamisen valvontaan, kuten veneväylien ja rannan ruoppaamiseen liittyviä lausuntoja annettiin 22 kpl ja metsäojitusten valvontalausuntoja 6 kpl.
8 Valvonnan kehittäminen
Määräaikaistarkastukset valmisteltiin etukäteen ja niihin pyydettiin mukaan ao. kuntien ympäristöviranhaltijoita. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (TUKES) suorittamiin tarkastuksiin osallistuttiin.
Tarkastuksia tehtiin suunnilleen sama määrä kuin edellisvuonna (94 kpl). Lupa-asiakkaiden valvontaan liittyviä raportteja käsiteltiin 376 kpl.
Valvonnan laatua kehitettiin edelleen hallinnon yhteisen laatujärjestelmän pohjalta. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus toteutti
”Valvontasuunnitelma ja määräaikaistarkastukset” -prosessin auditoinnin Kainuun ELY-keskuksessa.
9 Valvonnan vaikuttavuus
Valvonnalla ohjattiin ympäristöluvanvaraisia toimijoita pienentämään ympäristöriskejä ja noudattamaan ympäristölupamääräyksiä. Toiminnanharjoittajilta on pyydetty lisäselvityksiä ja rakentamis-suunnitelmia lupaehtojen toteuttamiseksi. Nämä koskivat mm. vesien- ja ilmansuojelun parantamiseen tarvittavia laitteita ja rakenteita teollisuudessa, kaatopaikoilla ja turvetuotantoalueilla.
Yleisöilmoitusten käsittelyn yhteydessä yksityiset kansalaiset ovat saaneet vastauksen ympäristön tilaa ja ympäristöhaittoja koskeviin kysymyksiinsä, joskin Talvivaaran kaivostoimintaa, sen päästöjä ja niiden vaikutuksia koskevien kysymysten määrä ajoittain on ruuhkauttanut valvontaviranomaisen työtä.
Suunnitelmien ja rakennettavien kohteiden hyväksymis- ja laaduntarkkailuvaiheen valvonnalla vaikutettiin ympäristönsuojelu- ja muiden rakenteiden laatuun ja tulevaisuuden ympäristöriskien hal-lintaan.
Lupaviranomaisille annettavien lausuntojen ja lupaviranomaisten kanssa käytävien neuvottelujen avulla toiminnanharjoittajien ympäristönsuojeluratkaisuihin ja luontoarvojen säilymiseen vaikutettiin ennakoiden.
Valvonnassa ja yhteydenpidossa toiminnanharjoittajien kanssa pyrittiin yhä enemmän painottamaan ennakoivaa riskien hallintaa. Neuvonnalla ja asiantuntija-avulla kuntien ympäristöviranhaltijoille vaikutettiin myös kuntien valvontatoimien edistämiseen.
10 Johdon arvio valvonnan toteutumisesta vuonna 2011
Valvontaan pystyttiin kohdentamaan kokonaistarvetta vastaava resurssi henkilö- ja tehtäväjärjestelyin. Talvivaara Sotkamo Oy:n valvonnan ja tarkkailun tietoihin liittyvät kymmenet aineisto- ja selvityspyynnöt ruuhkauttivat pahasti valvonta- ja asiantuntijaresurssin työajan, mikä muodosti jo uhan heikentää kohdevalvontakykyä ja henkilöiden jaksamista.
Talvivaara Sotkamo Oy:n valvontaan käytettiin yksistään noin yhden htv:n työpanos. Tarkastuskäyntejä ko. laitokseen tehtiin 24 kpl ja kirjausmerkintöjä asianhallintajärjestelmään kertyi 170 kpl. Laitoksen toiminta ja päästöt olivat kasvavan mielenkiinnon kohteina sosiaalisessa mediassa ja tiedotusvälineissä. Kaivosyhtiön toimintaan liittyi myös pääosa yleisöilmoituksista ja valvontatoimintaan kohdistuneista selvityspyynnöistä.
Valvonnassa on pyritty ensisijaisesti toimivaan yhteistyöhön toiminnanharjoittajien kanssa ja edistetty ympäristönsuojelua ja päästöjen vähentämistä neuvottelemalla ja asiantuntija-apua antamalla. Selvityspyyntöjä ja huomautuksia on käytetty yleisimpinä valvontakeinoina asioista sopimisen ohella. Pakkotoimiin on ollut tarve turvautua vain muutamissa tapauksissa. Yhteydenpito kuntien ympäristönsuojeluviranomaisten ja terveydensuojeluviranomaisten kanssa on ollut tiivistä.
ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen johto katsoo, että yhteistyöhön pyrkivällä valvonnalla on saavutettu riittävä valvonnan ja ympäristösuojelun taso. Vaikka kaivosvalvontaan saatiin osaamissyvyyttä kaivoserikoistumiseemme liittyvän ulkomaisen ja kotimaisen PD-koulutuksen kautta, olisi kasvavan kaivostoiminnan valvontaan kyettävä saamaan edelleen lisää osaamisresurssia. Kainuun ELY-keskuksen valtakunnallisen kaivoserikoistumistehtävän myötä on voitu tukea erikoisosaamisella YM:n, muiden ELY-keskusten ja aluehallintovirastojen työtä viran-omaistoiminnassa, kaivostoiminnan valvonnassa ja lupa-asioissa.
=======================================================
Valvontakertomus vuodelta 2010
1 Valvottavat laitokset, valvontaresurssit ja tarkastusten määrä
Kainuun ELY-keskuksen valvontavastuulle kuului vuonna 2010 yhteensä 217 luvanvaraista toimintaa.
Valvontaresursseissa oli vajetta suunniteltuun nähden henkilövaihdoksista johtuen. Sen vuoksi suunniteltuja turvetuotantoalueiden määräaikaistarkastuksia jäi tekemättä. Määräaikaistarkastuksia tehtiin suunnitellun 65 kpl sijasta 56 kpl. Yhteensä tarkastuksia tehtiin 82 kpl. Tarkastuspöytäkirjat tallennettiin VAHTI-tietojärjestelmään.
Määräaikaistarkastukset sovittiin kehityskeskusteluissa valvontaluokkajakoa apuna käyttäen. Vastuuvalvojat kirjasivat tarkastusohjelmat Vahtiin. Valvontaan käytettiin yhteensä noin 3,3 htv.
2 Raportointi
Toiminnanharjoittajista vain runsas puolet toimitti edellisen vuoden toimintaa koskevan raportin ohjeen mukaisesti helmikuun loppuun mennessä. 22 toiminnanharjoittajaa raportoi toiminnastaan kuukausittain. Sähköinen raportointi lisääntyi hieman.
3 Luvat
Pohjois-Suomen aluehallintoviraston lupavastuualue antoi vuoden 2010 aikana ympäristö- ja vesitalouslupapäätöksiä Kainuun alueelle 21 kpl. Luvat jakautuivat seuraavasti:
- Kalankasvatus 3 kpl
- Kaivostoiminta 1 kpl
- Eläinsuojat 6 kpl
- Jätteen käsittely 1 kpl
- Vesitalousluvat 8 kpl
- Luvan rauetus 2 kpl
ELY-keskus ei valittanut aluehallintoviraston eikä muistakaan alueensa ympäristölupapäätöksistä.
Luvantarveharkintaa tehtiin vesirakennusilmoitusten lisäksi turvesoiden, maatalouden ja teollisuuden suhteen.
4 Merkittävät ympäristönsuojelutoimet
Yhteensä 8 pohjavesialuetta koskevien suojelusuunnitelmien valmistuminen oli pohjavesien suojelun kannalta merkittävä asia.
Käytöstä poistettujen kaatopaikkojen sulkeminen edistyi.
5 Lupaehtojen rikkomukset, häiriötilanteet ja yleisöilmoitukset
5.1 Lupaehtojen rikkomukset
Pääosa toiminnanharjoittajista toimi lupaehtojen mukaisesti. Yleisimpiä rikkomuksia olivat annettujen määräaikojen ylittyminen, mm. raportoinnin viivästyminen.
Luparajojen tai lupaehtojen rikkomuksia tapahtui eniten Talvivaaran kaivoksen kohdalla. Rakentamisvaiheen valumavesien kiintoainepitoisuudet ylittivät ajoittain luparajan. Rikkivetypäästöt aiheuttivat ajoittain hajuhaittoja jopa useiden kymmenien kilometrien päässä kaivoksesta. Vesistöön johdettavien prosessivesien laatu poikkesi huomattavasti lupahakemuksessa esitetystä ja lähimmissä purkuvesistöissä aiheutui ennakoitua enemmän haitallisia muutoksia. Lupaehtojen ylityksiin ja jäteveden laatuun puututtiin selvityspyynnöin ja kehotuksin.
Kahdella yhdyskuntajätevedenpuhdistamolla oli lieviä lupaehtojen ylityksiä. Ylityksistä lähetettiin huomautuskirje ja sovittiin laitoksen kanssa korjaustoimenpiteistä.
Kaikki kunnat eivät edenneet kaatopaikkojen sulkemisessa lupien edellyttämällä tavalla vaan joutuivat hakemaan jatkoaikaa sulkemistöille.
5.2 Häiriötilanteet
Häiriöilmoituksia tuli ympäristökeskukseen 17 kpl. Näistä 13 (76%) käsiteltiin 3 vuorokauden määräajassa.
Häiriöilmoituksista kolme koski Talvivaaran kaivosta. Suurin häiriöpäästö aiheutui kipsisakka-altaan pohjaan tulleesta vuodosta, josta pääsi vesistöön nikkelin lupaehtorajan ylittäviä happamia vesiä. Tilanne saatiin hallintaan varastoimalla vettä väliaikaiseen varastoaltaaseen. Kaksi muuta häiriöilmoitusta koskivat nikkelipitoisten vesien varastoaltaan vuotoa ja runsaiden vesisateiden aiheuttamaa happamien nikkelipitoisten vesien huuhtoutumista sekundäärikasan muovitetulta alueelta alapuoliseen vesistöön. Vuodoilla oli lyhytaikaista vaikutusta purkuvesistön veden laatuun.
Kainuun Voiman toimintaan liittyi 11 ilmoitusta. Ne koskivat Kainuun Voiman pääkattilan lyhytaikaisia alas- ja ylösajotilanteita, kattilan vuotoa, polttoaineen päälinjaston jäätymisestä, ref:n käytön vähäistä ylitystä, hiukkaspäästörajan ylitystä ja hiukkasmittauksen kalibrointia.
Asumisjäteveden puhdistamoilta ilmoitettiin yhdestä häiriötilanteesta.
5.3 Yleisöilmoitukset
Ympäristökeskus käsitteli vuoden aikana toiminnanharjoittajia koskevia yleisöilmoituksia 77 kpl. Ilmoituksista 68 liittyi Talvivaaran toiminnassa esiin tulleisiin pöly- ja rikkivetypäästöjen vuoksi koettuihin haittoihin. Kaksi ilmoitusta koski haittaa aiheuttavaa tärinää ja yksi alapuolisen vesistön huonoa veden laatua.
Neljä ilmoitusta koski turvesoiden pölyhaittoja ja vesistö- ja pohjavesivaikutuksia.
Mondo Minerals:in purkuvesistön keväisestä samentumisesta tuli kaksi ilmoitusta.
Ilmoituksista 96% käsiteltiin kuukauden määräajassa.
5.4 Toimenpidepyynnöt ja kantelut
Yksityishenkilöt esittivät selvityspyynnön Ympäristöministeriölle valvontaviranomaisen toiminnasta Talvivaaran kaivoksen valvonnassa. Asiasta on annettu vastine Ympäristöministeriölle. Kainuun Luonnonsuojelupiiri ja Sotkamon Luonto esittivät 2 toimenpidepyyntöä ELY-keskukselle ja tekivät kantelun Eduskunnan Oikeusasiamiehelle Talvivaaran tehtaan hajupäästöjen tarkkailusta. Asiasta on annettu päätös luonnonsuojelujärjestöille ja selvitys Eduskunnan Oikeusasiamiehelle.
6 Ympäristönsuojelulain mukaiset päätökset
6.1 Pilaantuneet maat
Ympäristönsuojelulain 78 §:n mukaisista, pilaantuneen maan puhdistamista koskevista ilmoituksista tehtiin 4 päätöstä.
Pilaantuneen maaperän tutkimuksia tehtiin 5 kohteessa, kunnostusta 2 kohteessa ja valvontaa 15 kohteessa noin 30 tarkastuskäyntiä.
6.2 Hallintopakot
Hallintopakkopäätöksiä Pohjois-Suomen AVI teki ELY:n hakemuksesta vesirakentamisasioissa 2 kpl. ELY asetti jätteen käsittelyä koskevissa asioissa 5 hallintopakkoa. joista yhdestä toiminnanharjoittaja on valittanut Oulun hallinto-oikeuteen.
7 Lausunnot
Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueelle annettiin ympäristönsuojelulain ja vesilain mukaisissa asioissa lausuntoja 43 kpl. Korkeimmalle hallinto-oikeudelle annettiin 5 lausuntoa.
Kuntien käsiteltävänä olleita ympäristölupahakemuksia koskevia lausuntoja annettiin 17 kpl ja maa-aineslain mukaisia lausuntoja 21 kpl. Kaivoslain mukaisia lausuntoja annettiin 11 kpl.
ELY-keskus on toiminut YVA-yhteysviranomaisena kahden kaivoshankkeen ympäristövaikutusten arvioinnissa.
Vesirakentamisen valvontaan esim. veneväyliin ja rannan ruoppaamiseen liittyviä lausuntoja annettiin 35 kpl ja metsäojitusten valvontalausuntoja 5 kpl..
8 Valvonnan kehittäminen
Määräaikaistarkastuksiin valmistauduttiin entistä huolellisemmin ja tarkastuksiin pyydettiin mukaan kuntien ympäristöviranhaltijoita. Osallistuttiin Tukes:in suorittamiin tarkastuksiin.
Valvontaluokkauudistus vaikutti sen, että määräaikaistarkastuksia on tehty vähemmän ja valvontaresursseja on voitu suunnata kohteisiin, joissa niiden vaikuttavuus on suurempi.
Valvonnan laatua kehitettiin ottamalla käyttöön hallinnon yhteisiä laatukäytäntöjä. Kuntien ympäristöviranhaltijoille järjestettiin koulutus- ja keskustelupäivä.
9 Valvonnan vaikuttavuus
Valvonnalla vaikutettiin toiminnanharjoittajiin niin, että toiminnan ympäristöriskit pienenivät ja ympäristölupien vastainen toiminta saatiin mahdollisimman pian luvanmukaiseksi. Lupaehtojen noudattamiseen liittyen pyydettiin toiminnanharjoittajilta n.15 lisäselvitystä ja annettiin n.15 huomautusta toiminnan parantamiseksi. Hallintopakkomenettelyä käytettiin muutamissa tapauksissa. Yhdessä tapauksessa tehtiin tutkintapyyntö poliisille.
Yleisöilmoitusten käsittelyn yhteydessä kansalaiset saivat vastauksen ympäristön tilaa ja ympäristöhaittoja koskeviin kysymyksiinsä.
Suunnitelmien ja rakennettavien kohteiden hyväksymis- ja laaduntarkkailuvaiheen valvonnalla vaikutettiin ympäristönsuojelu- ja muiden rakenteiden laatuun ja tulevaisuuden ympäristöriskien hallintaan.
Lupaviranomaisille annettavien lausuntojen ja lupaviranomaisten kanssa käytävien neuvottelujen avulla toiminnanharjoittajien ympäristönsuojeluratkaisuihin ja luontoarvojen säilymiseen vaikutettiin ennakoiden.
Valvonnassa ja yhteydenpidossa toiminnanharjoittajien kanssa pyrittiin yhä enemmän painottamaan ennakoivaa riskien hallintaa. Yhteydenpidolla kuntien ympäristöviranhaltijoihin vaikutettiin myös kuntien valvontatoimien edistämiseen.
10 Johdon arvio valvonnan toteutumisesta vuonna 2010
Valvontaresursseja oli käytettävissä noin 1 htv vähemmän kuin valvontasuunnitelmaa tehtäessä oli oletettu. Syynä olivat henkilövaihdokset ja poikkeukselliset olosuhteet uusien rekrytointien tekemisessä. Sen vuoksi turvetuotannon, vesirakentamisen ja pohjavesien valvontaa jouduttiin hoitamaan erityisjärjestelyin ja noin 10 suunniteltua määräaikaistarkastusta jäi tekemättä.
Talvivaara Sotkamo Oy:n valvonta työllisti noin 1 htv:n verran ja oli Kainuun merkittävin valvontakohde. Tarkastuskäyntejä ko. laitokseen tehtiin 24 kpl ja kirjausmerkintöjä asianhallintajärjestelmään kertyi 165 kpl. Laitoksen toimintaan ja päästöihin liittyi myös pääosa yleisöilmoituksista ja valvontatoimintaan kohdistuneet selvityspyynnöt. Kaivosvalvontaan hankittiin loppuvuodesta uutta erityisosaamista.
Valvonnassa on pyritty toimivaan yhteistyöhön toiminnanharjoittajien kanssa ja edistetty ympäristönsuojelua ja päästöjen vähentämistä neuvottelemalla ja asiantuntija-apua antamalla. Selvityspyyntöjä ja huomautuksia on käytetty yleisimpinä valvontakeinoina asioista sopimisen ohella. Pakkotoimiin on turvauduttu vain muutamissa tapauksissa. Yhteydenpito kuntien ympäristönsuojeluviranomaisten kanssa on ollut vilkasta.
ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueen johto katsoo, että yhteistyöhön pyrkivällä valvonnalla on saavutettu riittävä valvonnan ja ympäristösuojelun taso resurssivajauksesta huolimatta. Resurssivaje on osittain korjautunut vuoden 2010 lopulla. Kaivostoiminnan, turvetuotannon ja vesiensuojelun valvontaan tarvitaan edelleen lisäresurssia. Siihen liittyvä rekrytointi on käynnissä. Kainuun ELY-keskuksen valtakunnalliseen kaivoserikoistumiseen liittyvä kaivostoiminnan valvonnan kehittämistyö on lähtenyt hyvin käyntiin.
|