Ympäristölupien valvonta
Hämeen ELY-keskus valvoo ympäristölupien noudattamista vuosittain tarkistettavan valvontasuunnitelman mukaan. Valvontasuunnitelmassa kuvataan valvonnan kannalta alueen erityispiirteet ja valvonnan tarpeet, valvontaan käytettävät resurssit ja valvonnan tavoitteet (YSL 95 §). Kullekin laitokselle määritellään valvontaluokka, joka kuvaa laitoksen valvonnan tarvetta. Tiedot ELY-keskuksen valvottavista kohteista ja suoritetuista tarkastuksista löytyvät oikealla palstalla olevista linkeistä. Kanta- ja Päijät-Hämeen alueen ympäristöluvat ratkaisee Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualue.
VALVONTASUUNNITELMA
Alueen erityispiirteet
Hämeen ELY-keskuksen valvomat Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntiin sijoittuneet teollisuuslaitokset ovat suurimmaksi osaksi keskisuuria tai pieniä yrityksiä, jotka edustavat pääasiassa metalliteollisuutta, mekaanista puunjalostusteollisuutta, elintarviketeollisuutta sekä muovi- ja huonekaluteollisuutta. Energiantuotantolaitoksia alueella on yhteensä 9, lisäksi teollisuuslaitoksilla on 21 omaa lämpökeskusta. Polttoaineina käytetään pääasiassa maakaasua ja kotimaisia polttoaineita.
Kanta- ja Päijät-Hämeessä on runsaasti jätteiden hyödyntämiseen ja käsittelyyn erikoistuneita toimijoita, yhteensä yli 90. Kunnallinen jätehuolto on keskittynyt Hämeenlinnaan, Forssaan ja Lahteen kolmeen jätekeskukseen, joihin on sijoittunut monipuolista jätteenkäsittely- toimintaa. Teollisuuskaatopaikkoja Hämeessä on neljä.
Alueella on parikymmentä merkittävää asumajätevedenpuhdistamoa ja viiden teollisuuslaitoksen jätevedet johdetaan oman jätevedenpuhdis- tamon kautta vesistöön. Hämeessä on 20 ympäristöluvanvaraista turvetuotantoaluetta, joiden tuotannossa oleva pinta-ala on noin 1 200 hehtaaria. Turvetuotanto aiheuttaa paikallisesti vesistökuormitusta, samoin maatalous. Eläinsuojia alueella on lähes sata. Valvonnan tavoitteet ja resurssit
Ympäristöluvanvaraisten toimintojen valvojia ovat ELY-keskus ja kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset. Hämeen ELY-keskus valvoo Etelä-Suomen aluehallintoviraston (31.12.2009 saakka Länsi-Suomen ympäristölupavirasto) ja ELY-keskusta edeltäneen Hämeen ympäristökeskuksen tekemiä päätöksiä.
Valvonnan tavoitteena on varmistaa, että toiminnanharjoittajat noudattavat ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden perusteella annettujen säädösten määräyksiä sekä ympäristölupapäätöksessä annettuja lupamääräyksiä. Tavoitteena on myös selvittää, täyttyvätkö luvan myöntämisen edellytykset edelleen ja aiheutuuko toiminnasta lupamääräysten noudattamisesta huolimatta ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua ympäristön pilaantumista. Akuutteihin valvontatapauksiin reagoidaan joutuisasti. Tällaisia ovat mm. laitosten häiriötilanteet, havaitut tai epäillyt lupaehtojen rikkomiset ja ympäristövahingot.
Määräaikaistarkastuksia tehdään suunnitelman mukaisesti voimavarojen sallimissa rajoissa. Tämän lisäksi tarkastuksia tehdään, jos häiriö- tai poikkeustilanne antaa siihen erityistä aihetta, tai jos maahan tai pohjaveteen on päässyt ainetta, joka saattaa aiheuttaa pilaantumista. Alueellisesti erityisen merkittävänä pidetään pohjaveden likaantumisriskin vähentämistä tärkeillä ja vedenhankintakäyttöön soveltuvilla I ja II luokan pohjavesialueilla. Tarkastuksia tehdään tarvittaessa myös toiminnanharjoittajan, asianosaisen tai muiden vaatimusten vuoksi. Ympäristölupien valvontaan käytetään vuosittain 3,0 - 4,0 henkilötyövuotta. Valvontaluokat
ELY-keskuksen valvottavat laitokset jaetaan VAHTI-järjestelmässä (valvonta- ja kuormitustietojärjestelmä) neljään luokkaan. Jokaiselle laitokselle on nimetty vastuuvalvoja. Valvontaluokat ovat:
- luokka 1. vähintään kerran vuodessa tarkastettavat
- luokka 2. vähintään kerran kahdessa vuodessa tarkastettavat
- luokka 3. vähintään kerran kolmessa vuodessa tarkastettavat
- luokka 4. otantaperusteisesti osa luokkaan kuuluvista laitoksista kerran luvan voimassaoloaikana tarkastettavat
VAHTI-järjestelmän mukaisia valvontakohteita on yhteensä noin 330. Johdon arvio vuoden 2012 valvonnasta
Hämeen ELY-keskuksen ympäristölupavalvontaan kuului vuonna 2012 yhteensä 330 toimintoa. Valvottavista laitoksista 43 on ns. IPPC-laitoksia ja 54 E-PRTR-raportointivelvollisia laitoksia. Teollisuuspäästödirektiivin (IE-direktiivi) mukaisia laitoksia on 59. Ympäristölupavelvollisten laitosten valvonnassa pääpaino oli edelleen laitosten määräaikais- ja vuosiraporttien tarkastamisessa. Valvontasuunnitelman mukaisia määräaikaistarkastuksia tehtiin 68 laitokseen. Tarkastuksia tehtiin myös selvitettäessä häiriötilanteita ja laitosten toimintaa koskevia valituksia sekä valvottaessa lupamääräysten noudattamista. Vuonna 2012 tehtiin yhteensä 120 tarkastusta 99 laitokseen, mikä kattaa 30 % lupavelvollisista laitoksista. Tarkastusten ja raportointitietojen perusteella annettiin 40 laitokselle huomautus.
Vuoden aikana laitoksilla tapahtui useita häiriötilanteita tai poikkeuksellisia tilanteita, jotka vaativat erityisiä valvonnallisia toimenpiteitä. Päästöraja-arvojen ylityksiä tapahtui joissakin laitoksissa. Toiminnan häiriötilanteita koskevia ilmoituksia tuli käsiteltäväksi 74 ja yleisöilmoituksia 48. Kolmen vuorokauden tavoiteajassa käsiteltiin 84 % häiriöilmoituksista ja 98 % yleisöilmoituksista 30 vuorokauden kuluessa. Laitosten toiminnasta saadut raportit käsiteltiin tavoitteen mukaisesti ja kerättiin E-PRTR-raportoinnin mukaiset tiedot. Asukkaat nostivat esiin erityisesti turvetuotannon ja jätteiden käsittelytoimintojen aiheuttamia ympäristöhaittoja. Turvetuotannon vesiensuojelukysymykset olivat keskeisesti esillä myös tiedotusvälineissä.
ELYjen välistä valvontayhteistyötä Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Kaakkois-Suomen ja Hämeen ELY-keskusten alueella jatkettiin selvittämällä valvonnan mahdollisia yhteistyömuotoja ja käynnistämällä yhteisen laitosvalvonnan kehittämissuunnitelman päivittäminen.
Kuntien ja Hämeen ELY-keskuksen valvonnallisen yhteistyön tehostamiseen ja työnjaon selkiyttämiseen tähtäävässä Kumppanuus-projektissa laadittua Valvontayhteistyö Hämeessä -sivustoa päivitettiin ja hyödynnettiin päivittäisen toiminnan tukena, tietolähteenä ja koulutusmateriaalina.
Ympäristölupien valvonnalle asetetut tavoitteet toteutuivat, ja valvontasuunnitelman avulla on parannettu valvonnan suunnitelmallisuutta. Valvontakäytännöt ovat monelta osin kehittyneet, kehitystyötä on kuitenkin tarpeen edelleen jatkaa erityisesti tehostamalla eteläisten ELYjen valvontayhteistyötä.
|