Jättiputket

Aasialaisista jättiputkista Suomessa kasvavat ainakin kaukasianjättiputki (Heracleum mantegazzium) ja persianjättiputki (H. persicum). Itärajalta meille on leviämässä myös kolmas laji armenianjättiputki (H. sosnowskyi), jonka esiintymiä on jo havaittu Pohjois-Karjalassa.

Jättiputkissa ilmenee haitallisten vieraslajien aiheuttamien ongelmien koko kirjo. Alkujaan näyttävänä koristekasvina viljelty laji ryöstäytyi hiljalleen hallinnasta, ja Suomessa arvioidaan tällä hetkellä olevan tuhansia jättiputkiesiintymiä. Jättiputkien kasvineste on fototoksinen, eli auringonvalon kanssa reagoidessaan se voi ihmisen iholla aiheuttaa vakavia palovamman kaltaisia hitaasti parantuvia tai jopa pysyviä iho-oireita. Tiheissä jättiputkikasvustoissa ei kasva mikään muu kasvilaji. Tontin valloittanut jättiputki alentaa kiinteistöjen arvoa, ja vanhoissa kulttuurimaisemissa sitä voi pitää myös maisemallisena haittana. Jättiputket voivat estää myös virkistyskäyttöä kuten esimerkiksi virkistyskalastusta laajojen jokirantakasvustojensa vuoksi.

Esite

Jättiputki, biologia ja torjunta -esite (pdf,1,7 Mt)

Lisätietoja

Ylitarkastaja Harry Helmisaari, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi,  puh. 040 740 1612