Vesiensuojelu

Ajankohtaista

Kansalaisilla, yhteisöillä ja yrityksillä on mahdollisuus lausua mielipiteensä merenhoidon suunnittelusta 16.4. - 15.5.2012. Kommentoitavana on aineisto, joka käsittelee meren nykytilaa ja ihmistoiminnan vaikutuksia siihen, asettaa alustavat tilatavoitteet vuoteen 2020 sekä esittää ympäristötavoitteet, joilla hyvään tilaan päästään. Valtioneuvosto tekee periaatepäätöksen tästä merenhoitosuunnitelman ensimmäisestä osasta kesällä 2012. Prosessin lopputuloksena Suomi laatii kansallisen merenhoitosuunnitelman, joka ulottuu rantaviivasta talousvyöhykkeen ulkorajalle. Lue lisää

Alueellisten elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskusten (ELY-keskusten) tehtävänä on edistää ja valvoa vesiensuojelua omalla toimialueellaan. Teollisuus ja jätevedenpuhdistamot tarvitsevat toiminnalleen ympäristöluvan, jossa määrätään jätevesien käsittelylle asetettavat vaatimukset sekä tarkkailuohjelma päästöjen määrän ja niiden vesistövaikutusten seuraamiseksi. Myös kalankasvatusta, turvetuotantoa ja eläinsuojien pitoa varten tarvitaan tavallisesti ympäristölupa. Ympäristölupavelvolliset laitokset raportoivat kuormituksesta ja vesistötarkkailun tuloksista vuosittain ja tiedot tallennetaan Hertta-ympäristötietojärjestelmään.  Maa- ja metsätalouden sekä haja-asutuksen kuormitusta rajoitetaan alakohtaisilla normeilla ja määräyksillä. Tämän lisäksi ELY-keskus käyttää yleisen edun puhevaltaa vesien tilaa uhkaavista toiminnoista päätettäessä ja pyrkii myös koulutuksella ja neuvonnalla vähentämään etukäteen vesistöihin tulevaa kuormitusta.

Maatalous on suurin vesistökuormittaja Pohjois-Savossa

Pohjois-Savossa maatalous on suurin vesistökuormittaja. Sen osuus fosforipäästöistä on lähes 40% ja typpipäästöistä noin kolmasosa. Fosforikuormittajana myös haja-asutus on varsin merkittävä. Sen osuus on tosin vain vajaa neljännes maatalouden fosforikuormituksesta, mutta kuormitus on kuitenkin yhtä suuri kuin yhdyskuntien ja teollisuuden fosforikuormitus yhteensä. Typpikuormittajina yhdyskunnat ja teollisuus ovat sen sijaan selvästi haja-asutusta merkittävämpiä.

Alueellisesti tarkasteltuna vesistökuormitus on suurin Haukiveden-Kallaveden ja Iisalmen reitin alueilla. Vähäisin kuormitus kohdistuu Juojärven reitin vesistöihin.

Pistekuormitus vähentynyt murto-osaan

Pistekuormitus on pienentynyt Pohjois-Savossa selvästi viimeksi kuluneiden runsaan 30 vuoden aikana. Vesistöihin joutuva yhdyskunta- ja teollisuusjätevesien eloperäisen aineen kuorma on vähentynyt noin 95% 1970-luvun alusta. Vastaavana aikana fosforikuorma on pienentynyt yli 80%. Paitsi että jätevesien puhdistustulos on parantunut huomattavasti, jätevesikuormitus on loppunut jopa kokonaan usealta järveltä ja joelta yhteisviemäröintijärjestelmien ansiosta.

Vesiensuojelua ohjaamaan uusi lainsäädäntö

Uusi laki vesienhoidon järjestämisestä tuli voimaan vuoden 2005 alussa. Laki pohjautuu EY:n vesipolitiikan puitedirektiiviin. Laki ja sitä täydentävä asetus vesienhoidon järjestämisestä määrittelee muun muassa, miten maassamme järjestetään vesienhoidon hallinto, yhteistyö ja osallistuminen.