Ympäristön tila
Keski-Suomen ympäristön tila on monessa mielessä kohentunut aiempiin vuosikymmeniin verrattuna, mutta haasteita on edelleen.
| |
|
 |
|
Kuva: Johanna Hallman
|
| |
Pintavesien tila Keski-Suomessa on varsin hyvä. Suurin osa alueen vesistöistä on käyttökelpoisuudeltaan joko hyvää tai erinomaista. Järvien tilaa heikentää lähinnä hajakuormitus. Pistekuormituksen vaikutus on vähentynyt tehostuneiden puhdistusmenetelmien ansiosta. Jokivesien tila on järviä heikompi.
Pohjavesi on enimmäkseen hyvälaatuista. Vedenlaatuongelmat eivät niinkään johdu valuma-alueella tapahtuvasta ihmistoiminnasta vaan ottamokaivon sijainnista sekä liiallisesta vedenotosta. Ongelmina ovat veden happamuus ja hapen puutteesta johtuvat suuret rauta- ja mangaanipitoisuudet sekä orgaanisen aineksen määrä. Ihmistoiminnan vaikutukset kyllä näkyvät vedenlaadussa, mutta eri aineiden pitoisuudet ovat vain lievästi koholla.
Kiinteän yhdyskuntajätteen kokonaismäärä on vakiintunut viimeisten vuosien aikana Keski-Suomessa. Lajittelun ansiosta noin puolet jätteistä saadaan nykyisin hyödynnettyä. Kaatopaikalle loppusijoitetun jätteen määrä on selvästi vähentynyt.
Ilmapäästöjä tulee etenkin liikenteestä, energiantuotannosta ja teollisuudesta. Päästöissä on viime vuosina tapahtunut myönteistä kehitystä. Teollisuuden ja energiatuotannon rikkidioksidi- ja hiilidioksidipäästöt ovat vähentyneet, samoin typenoksidi- ja hiukkaspäästöt. Päästöjä on vähennetty muun muassa lisäämällä energiantuotannon ja energian käytön tehokkuutta. Ympäristön tilan seuranta
Ympäristön seuranta on ajallisten ja paikallisten vaihtelujen ja muutosten havaitsemiseksi tapahtuvaa toistuvaa mittaamista. Seurannalle on tyypillistä, että tietoja kerätään pitkiä aikoja samoista paikoista samoilla menetelmillä.
| |
|
 |
|
kuva: Jan Lustig
|
| |
Keski-Suomen ELY-keskus kerää seurannan avulla tietoja maakunnan ympäristön tilasta ja ihmistoiminnan vaikutuksista ympäristöön. Seurannan kohteena ovat erityisesti vesi- ja maaympäristö, joita seurataan sekä valtakunnallisten ohjelmien että alueellisten tarpeiden mukaan. Ympäristössä luonnostaan tapahtuvat vaihtelut ja kehitysprosessit vaikeuttavat usein ihmistoiminnan aiheuttavien muutosten havaitsemista.
Seurantatietoja hyödynnämme mm. valvonnassa, tutkimuksessa ja erilaisten kunnostus- ja suojelusuunnitelmien laadinnassa. Tärkeää on myös hankkia tietoja palvelemaan kansalaisia ja tiedotusvälineitä. Lisäksi kansainväliset sopimukset edellyttävät meiltä ympäristön tilan seurantaa ja seurantatietoja.
Ympäristöä koskevaa tietoa on koottu myös tutkimus- ja selvityshankkeissa:
Maakunnan erityispiirteet
Keski-Suomen luonnossa näkyy paitsi ihmistoiminta niin myös maakunnan luontaiset erityispiirteet.
Keski-Suomelle tyypillistä maisemaa ovat järvet, runsaat metsät, suot ja vuorimaat. Useat laajat järvialtaat nostavat ympäristön tehoisaa lämpötilaa. Tämän seurauksena kasvillisuuden menestymisraja on siirtynyt vähäjärvisiä alueita pohjoisemmaksi. Keski-Suomea halkovat harjut ovat merkittäviä pohjaveden muodostumisalueita.
Maa-alasta noin 85 % on metsämaata. Rehevimmät metsät sijaitsevat maakunnan etelä- ja keskiosissa. Pohjoisessa kasvaa tyypillisesti nuorta männikköä. Keski-Suomen maapinta-alasta noin neljäsosa on turvemaata. Runsaimmin soita on Suomenselän itäisellä reunalla.
|
 |
|
Maisema Puukkoisista. Kuva: Matleena Muhonen
|
|