Huonekalujen laatu- ja ympäristökriteerit
Mitä ominaisuuksia on ympäristömyötäisellä huonekalulla ja kuinka niitä voidaan todentaa käytännössä?
Huonekalujen laatu- ja ympäristökriteerit on koottu tiivistettyyn muotoon talulukkoon: Ympäristö- ja laatukriteeri -taulukon luonnos Pitkäikäisyys ja sopivuus käyttötarkoitukseen
Mitä pidempään huonekalu kestää käytössä, sitä enemmän pienenevät tuotteen ympäristövaikutukset suhteessa siitä saatuun palveluun. Kestävä huonekalu voi palvella kymmeniä vuosia ja siirtyä perintönä sukupolville. Käyttöikää voidaan pidentää huonekalun ja sen eri materiaalien hyvällä fyysisellä kestävyydellä sekä ajattomalla muotoilulla. Materiaalivalinta on tärkeä tekijä kestävyyden kannalta. Esimerkiksi massiivipuusta valmistettu huonekalu palvelee vuosia kauemmin kuin lastulevystä valmistettu. Myös helppo muunneltavuus ja täydennettävyys sekä kokoaminen ja purkaminen yksinkertaisilla työkaluilla laajentavat huonekalun käyttötarkoitusta ja näin pidentävät sen käyttöikää. Muunneltavista huonekaluista tunnettuja ovat erilaiset hyllyt ja hyllystöt, joita voidaan kätevästi täydentää ja muokata. Näin huonekalu muuntautuu käyttötarkoituksen tai tilaratkaisujen muuttuessa, sen sijaan, että tilalle pitäisi ostaa uusi huonekalu. Laadukkaalle huonekalulle on myös yleensä myönnetty takuu.
Edellä mainittujen ominaisuuksien todentamiseksi voidaan käyttää tuotestandardeja ja ympäristömerkkien kriteerejä. Jos tuotteella on ympäristömerkki tai se täyttää tietyn standardin, voidaan sen perusteella helposti tunnistaa, että tuote täyttää vaaditut ominaisuudet. Myös ympäristötuoteselosteet tai ympäristökyselyjen tapaiset dokumentit voivat tarjota hyödyllistä tietoa. Laadukkaan, turvallisen ja ympäristömyötäisen tuotteen on täytettävä sen käyttötarkoituksen kannalta olennaisten standardien vaatimukset, jotka koskevat kulutuskestävyyttä, rakenteellista lujuutta, turvallisuutta ja tukevuutta. Erityisesti päällystekankaissa on tärkeää niiden kulutuksen- ja pesunkestävyys, minkä vuoksi hoito- ja käyttöohjeet ovat tärkeät. Tämän lisäksi kokoamis- ja purkamisohjeet tukevat tuotteen kestävää käyttöä.
Kuluttajaa palvelee ostotilanteessa parhaiten selkeässä muodossa esitetty ympäristötieto, kuten tieto siitä, mitä tarkoittaa jos tuote täyttää tietyt standardit tai ympäristömerkin vaatimukset. Hinta ei ehkä muodostuisi tärkeimmäksi ostokriteeriksi, jos tuotteessa olisi hinnan lisäksi tieto esimerkiksi sen oletetusta käyttöiästä tarkoituksenmukaisessa käytössä ja oikein hoidettuna.
Ympäristö- ja laatukriteerien toteuttaminen tuotannossa voi tosin olla hankalaa. Huonekalu on usean eri materiaalin yhdistelmä, jolloin yritysten voi olla vaikea jäljittää toimitusketjua pitkälle taaksepäin etsiäkseen tuotetietoa erikseen jokaisen materiaalin ja komponentin valmistajalta. Erityisesti tekstiileistä saatava tieto on usein puutteellista tai vaikeasti jäljitettävissä. Myöskään läheskään kaikki alihankkijat eivät tarjoa riittävää tuote- ja ympäristötietoa. Toisinaan ongelmia voi liittyä jo siihen, ettei standardien sisältöä osata tulkita riittävän hyvin, eivätkä valmistajat osaa vaatia standardien kriteerejä myöskään alihankkijoilta. Standardien sisältö olisi tärkeää tunnistaa jo suunnitteluvaiheessa, jotta valmiiden huonekalujen olisi helpompi toteuttaa laatu-, turvallisuus- ja ympäristökriteerit. Tuotantolinjojen ajoittainen muuttuminen tuotannollis-taloudellisten syiden vuoksi voi tosin aiheuttaa ongelmia suunnittelijoille, jolloin esimerkiksi ajattoman muotoilun ja 'klassikko'-mallien luominen on vaikeaa. Korjattavuus, kunnostus ja hoito
Laadukas tuote on helppohoitoinen. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että huonekalu on voitava hoitaa ja huoltaa ilman orgaanisiin aineisiin pohjautuvia liuottimia. Hoitotapa voidaan ja tuleekin kertoa kuluttajalle tuotteen hoito- ja puhdistusohjeissa. Myös pohjoismainen ympäristömerkki kertoo, että tämä on otettu tuotteessa huomioon.
Kestävä ja ympäristömyötäinen huonekalu on myös suunniteltu rakenteeltaan ja materiaaleiltaan sellaiseksi, että se edesauttaa korjattavuutta. Esimerkiksi vahingoittunut tai särkynyt lasi on voitava vaihtaa helposti. Tällaiset ominaisuudet ovat yleensä hankalia todentaa, jolloin ainoaksi vaihtoehdoksi jää kuluttajan ohjeistus käyttöohjeessa.
Korjattavuuteen liittyy olennaisesti myös varaosien hyvä saatavuus ja asentaminen. Tämä voidaan todentaa myyjän vakuutuksella tai esimerkiksi julkisissa hankinnoissa pyytämällä allekirjoitettu sopimus varaosien saatavuudesta viideksi vuodeksi. Materiaalien ekologinen kestävyys
Huonekalut voivat koostua useista eri materiaaleista. Yleisesti käytettyjä ovat puu, levymateriaalit, metallit, muovit, tekstiilit, nahka, täytteet ja lasi.
Puumateriaalia pidetään ekologisena, kun se on peräisin metsistä, joiden hoidossa noudatetaan kestävän kehityksen mukaista metsänhoitoa, ja se kuljetetaan mahdollisimman läheltä (esim. paikallinen puu). (Myös kuivatus tuulen ja auringon avulla edesauttaa osaltaan vähäistä ympäristökuormitusta.) Nämä seikat pystytään parhaiten todentamaan pyytämällä tuotetiedot, joista ilmenevät puun tyyppi, määrä ja alkuperä, sekä mahdolliset metsäsertifikaatit ja niitä tukevat asiakirjat niiltä osin, kun puu on sertifioidusta metsästä. Puumateriaalin ekologisuuden todentaminen voi olla hankalaa, sillä kaiken puutavaran alkuperän seuraaminen on vaikeaa ja usein jopa mahdotonta.
Huonekaluissa käytettävien tekstiilien ympäristömyötäisyyttä kuvaa parhaiten pohjoismainen tai Euroopan ympäristömerkki. Niitä käytetään kuitenkin hyvin vähän huonekalutekstiileissä. Siitä huolimatta tekstiili saattaa täyttää ekologisuuden kriteerejä, jolloin ne olisi hyvä tuoda julki esimerkiksi tekstiilin tuoteselosteessa.
Pohjoismainen ympäristömerkki asettaa vaatimuksia myös muoveille ja täytemateriaaleille. Sen mukaan kloorifenoleja, PCB:tä, tai orgaanisia tinayhdisteitä ei saa käyttää täytemateriaalien kuljetuksen tai säilytyksen aikana. Täytemateriaali ei myöskään saa sisältää halogenoituja palonestoaineita, eikä klooriorgaanisia valkaisukemikaaleja saa käyttää täytemateriaalin tuotannossa. Lisäksi formaldehydipäästöjä on rajoitettu. Muoveissa erityisesti PVC:n käyttö on kielletty. Nämä seikat todennetaan parhaiten ympäristömerkillä tai tuoteselosteesta.
Korkea uusiomateriaalipitoisuus kertoo ekologisesta kestävyydestä. Erityisesti, jos huonekalu koostuu pääasiassa metallista, tulisi suuren osan alumiinista olla kierrätettyä. Pohjoismaisen ympäristömerkin kriteerit edellyttävät, että jos huonekalussa on yli 50 paino- % metallia, vähintään 50 paino-% alumiinista tulee olla kierrätettyä tai vaihtoehtoisesti tulee metallin toimittaneen valimon käyttöö vuositasolla vähinitään 50 % kierrätettyä metallia tuotannossaan. Haitattomampien kemikaalien käyttö
Huonekaluissa käytetään maaleja, kyllästysaineita, puunsuoja-aineita, pintakäsittely-aineita ja liimoja, jotka saattavat sisältää myös terveydelle tai ympäristölle haitallisia ainesosia. Usein nämä aineet suojaavat huonekalua pidentäen siten niiden käyttöikää. Mahdollisimman vähäinen kemikaalien käyttö ja tuotteen laatu- ja kestävyysvaatimukset voivat siten olla ristiriitaisia. Terveydelle haitallisia aineita, joita voi jäädä huonekaluun, ei kuitenkaan ole perusteltua käyttää edes käyttöiän pidentämiseen vedoten. Usein haitalliselle aineelle löytyy jokin vaihtoehto, esimerkiksi puukalusteita voi käsitellä luonnonvahoilla tai pellavaöljypohjaisilla maaleilla. Pinnan käsittelemättä jättäminen sen sijaan sopii parhaiten kalusteille, jotka eivät altistu jatkuvalle kulutukselle. Huonekalualalla on edistytty nopeasti kemikaalien haitallisuuden vähentämisessä. Tästä ovat esimerkkeinä mm. liuotinvapaat lakat ja tehokkaammat prosessit kemikaalijätteiden käsittelyssä.
Materiaalien vaarattomuudesta tai haitallisuudesta saa tietoa käyttöturvallisuustiedotteesta, jossa annetaan tiedot terveysvaaraluokituksesta, mutta tuotteen ympäristömyötäisyyden toteamiseksi tarvitaan yleensä kemikaalitoimittajalta ja valmistajalta tätä tarkempia tietoja. Valmistajan kannalta parasta olisi ennakoida kemikaaleja koskevat muutokset tuotteisiin. Erityisesti valmistusvaiheen vaarallisia aineita voi kuitenkin olla vaikea jäljittää tietyissä materiaaleissa, kuten kankaissa. Kierrätettävyys
Käyttöohjeessa olisi hyvä olla tieto, mitkä osat ovat purettavissa ja kierrätettävissä sekä purkuohjeet. Kierrätysmerkin käyttö tuotteiden osissa auttaa todentamaan, mitkä osat ovat purettavissa, mutta ympäristömerkin vaatimusten toteuttaminen voi olla vaikeaa, mikäli kierrätysmerkintä vaaditaan kriteereissä myös kaikkein pienimmille osille (joita on esim. alle 10 % koostumuksesta). Ympäristömyötäinen pakkaus
Ympäristömyötäinen pakkaus mielletään usein sellaiseksi, että se sisältää mahdollisimman vähän materiaalia ja on pienikokoinen. Pakkauksen tehtävänä on kuitenkin suojata tuotetta sen kuljetuksen aikana. Pakkauksen materiaalia ei siten välttämättä tule minimoida vaan ennemminkin optimoida sellainen pakkaus, joka on paitsi kestävä ja suojaa huonekalun riittävän hyvin, niin on myös valmistettu kierrätysmateriaalista. Ekologinen pakkaus on toisaalta myös sellainen, että sitä voidaan käyttää useaan kertaan, mm. uudelleenkäytettävät kuljetussuojat. Alhainen energiankulutus
Huonekalujen valmistuksen aikainen energiankulutus liittyy teknisiin ratkaisuihin, materiaalin käyttöön ja erilaisiin työtapoihin. Huonekaluissa käytettävien muovin ja metallien ympäristöhaitat liittyvät lähinnä tuotannon aiheuttamaan energian kulutukseen. Ongelmana energian kulutuksen kohdentamisessa tietylle tuotteelle on se, että tuotantolaitoksessa valmistetaan monia tuotteita, jolloin laitoksen koko energiankulutusta tarkastellaan kokonaisuutena ja sen allokoiminen yksittäisille tuotteille on hankalaa. Tällöin myös energian kulutusta koskevat tuotekohtaiset laskelmat on hankala toteuttaa.
Energiaa kuluu paljon myös huonekalujen kuljetuksessa. Ympäristömyötäinen tuote ei ole enää ekologinen, mikäli se kuljetetaan pitkän matkaa vajaalla kuormalla. Kuljetuksissa voisi harkita yhteistyötä kuljetusyhtiöiden kanssa, tai ainakin hyödyntää paluukuljetukset, jotka valittettavan usein kulkevat tyhjinä. Paluukuljetuksessa voisi kuljettaa esimerkiksi vanhan huonekalun hyötykäyttöön tai kierrätykseen, mikäli kuluttaja haluaa luopua siitä ostaessaan uuden. Ympäristötiedon saatavuus
Asetus kulutustavaroista ja kuluttajapalveluksista annettavista tiedoista (N:o 613-617, 2004) velvoittaa valmistajan antamaan kuluttajalle tietoa kulutustavaran koostumuksesta, kokoamisesta ja asentamisesta, tavaran käytöstä ja säilyttämisestä. Tavarassa tulee myös olla turvallisen käytön kannalta tarpeelliset varoitusmerkinnät, huolto-, pesu- ja puhdistusohjeet sekä ohjeet tavaran käytöstä poistamisesta ja hävittämisestä ja siihen liittyvistä mahdollisista vaaroista.
Jotta kuluttajat osaavat käyttää ja hoitaa huonekalua ympäristömyötäisesti, he tarvitsevat tietoa tuotteen soveltuvuudesta käyttöön, puhdistus- ja hoito-ohjeet sekä mahdolliset erityisohjeet eri materiaaleille.
Käyttäjälle on myös tärkeää antaa tiedot siitä, mitä materiaaleja huonekaluun sisältyy ja kuinka ne voidaan kierrättää tai hyötykäyttää ympäristömyötäisellä tavalla.
|