Ympäristön seuranta ja tutkimus
Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueella on asiantuntemusta pohjoisen ympäristön erityispiirteistä ja niiden tutkimus- ja hoitotarpeista. Alueellamme on runsaasti jokia ja matalat rannikkovedet ovat herkkiä rehevöitymään mm. jokien kuormituksen seurauksena. Maankohoaminen lisää mataluutta entisestään.
Alueemme on myös kovin suovaltaista ja turvetuotanto on laajamittaista. Ympäristön tilan parantamiseen liittyviä tutkimus-, kunnostus- ja hoitohankkeita on käynnissä ja vireillä jatkuvasti. Laajoja hankkeita suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyönä pohjoisten ympäristöntutkimuslaitosten NorNet-yhteistyöverkossa. Sekä jokien että rannikkovesien tilan parantamista edistetään kehittämällä vesiensuojelumenetelmiä ja monipuolisia vesien seurantamenetelmiä.
Yhteistyöllä tuloksiin
Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueella on tehty pitkään lähialueyhteistyötä Venäjän kanssa mm. viemällä laboratorio- ja seurantamenetelmätietoa Koillis-Venäjälle Lapin ja Kainuun Ely-keskusten kanssa.
Jokivesiin liittyvää monipuolista ja yhä ajankohtaista tietoa koottiin RiverLife -hankkeessa. Vastaava rannikkoaluetta koskeva hanke Perämeri Life toteutettiin yhteistyössä Suomen ja Ruotsin pohjoisten alueiden ympäristöviranomaisten kanssa.
Parhaillaan on käynnissä Waterpraxis -hanke SYKEn johdolla. Vastuualueemme tehtävänä on yhteistyössä alueen asukkaiden ja muiden toimijoiden kanssa löytää uusia toimivia menetelmiä Temmesjoen vesistön tilan parantamiseksi.
Seurannan avulla tietoa ympäristön tilasta
|
 |
|
|
|
Kuva Paula Muukkanen.
|
|
Jokien, järvien ja rannikkovesien tilaa seurataan säännöllisesti ottamalla niistä vesinäytteitä. Seurantatietoja hyödynnetään ajankohtaisessa tiedottamisessa, ympäristöön liittyvien hankkeiden suunnittelussa ja arvioinnissa sekä laajojen vesientilakatsausten, kuten vesien käyttökelpoisuusluokitusten ja viimeksi vesistöjen ekologisen tilan luokittelussa. Fysikaalis-kemiallisten vesinäytteiden lisäksi vesien tilaa selvitetään yhä enemmän biologisten muuttujien kuten pohjaeläinten ja levien avulla.
Eliölajien seuranta painottuu erityisesti maankohoamisrannikon uhanalaisiin lintulajeihin ja putkilokasveihin. Lisäksi metsä- ja kiljuhanhen sekä muuttohaukan kantojen kehitystä seurataan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Yhteisötason seurantaa tehdään erillisen seurantaohjelman mukaisesti kaikilla Pohjois-Pohjanmaan lintuvesikohteilla ja arvokkaimmilla saaristolinnuston pesimäalueilla.
Yöperhosseurannan avulla kerätään tietoa eri lajien kantojen muutoksista ja näihin vaikuttavista tekijöistä kuten ilmastonmuutoksesta ja maankäytöstä.
Luontotyyppien tilan ja uhanalaisuuden seurantaa kehitetään yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Itämeren boreaalisten merenrantaniittyjen tilaa ja niille ominaisten kasvi- ja lintulajien populaatioiden kehitystä seurataan vakionäytealoilta. Seurantaohjelma pitää sisällään myös rantaniittyjen perinteisen hoidon (laidunnus ja niitto) vaikutusten seurannan ja hoitomenetelmien kehittämisen.
|