Vesivarojen käyttö

Vesivarojen käyttö on laaja kokonaisuus, jonka tehtäviä ovat pohjavesien käyttö, vesistöjen kunnostus ja hoito, rantojen kunnostus, vesirakentaminen, vesistöjen säännöstely sekä tulvien torjunta.

Kuva: Outi Airaksinen

Etelä-Savon pinta-alasta on noin 25 % vettä. Alueella on yli 4600 vähintään hehtaarin kokoista järveä.  Etelä-Savon länsiosa kuluu Kymijoen vesistöalueeseen ja loppuosa Vuoksen vesistöalueeseen.

Vuoksen vesistön suurin järviallas Saimaa sekä suurin Etelä-Savon alueella sijaitseva Kymijoen vesistön järviallas  Puula ovat säännösteltyjä. Pääosa alueen virtaavista vesistä on pieniä jokia ja puroja.

Etelä-Savossa on 215 luokiteltua pohjavesialuetta. Pohjavesialueiden pinta-ala on yhteensä 390 km² ja yhteenlaskettu arvioitu antoisuus on 227 000 m³/vrk.  Tästä määrästä on käytössä noin 8 %. Etelä-Savon vesilaitosten jakamasta vedestä 81 % on pohjavettä.  Tavoitteena on edelleen lisätä pohjaveden käyttöä.

Keskimääräinen vuotuinen sadanta on Etelä-Savon alueella 650 – 700 mm. Lumipeitteen vesiarvon maksimi maaliskuun loppupuolella on 100 – 130 mm. Alueen järvet jäätyvät keskimäärin marraskuun kahden viimeisen viikon aikana. Suurilla altailla jäätyminen tapahtuu kuitenkin myöhemmin. Jäät lähtevät järvistä melko samanaikaisesti toukokuun alkupuolella.

Vaikka Etelä-Savon vesistöjen tila on enimmäkseen  hyvä, on maakunnassa runsaasti kunnostamista kaipaavia järviä tai vesialueita. Etelä-Savon elinekeino-, liikenne ja ympäristökeskus edistää vesistöjen kunnostusta suunnittelemalla, toteuttamalla rahoittamalla kunnostushankkeita sekä tukemalla omaehtoista vesistökunnostusta neuvonnalla ja ohjauksella.