Maankäyttö ja rakentaminen

Etelä-Savon maankäytön erityispiirteitä ovat runsas lomarakentaminen rannoilla, maaseudun kirkonkylien vähäiset rakentamispaineet ja toisaalta kaupunkien lievä yhdyskuntarakenteen hajautuminen uuden asuinrakentamisen painottuessa omakotitalorakentamiseen. Kuitenkin kaupunkien keskustat ovat kehittyneet tai ainakin pysyneet vireinä.

Etelä-Savossa on noin 53 000 rakennusta, talousrakennukset huomioiden määrä nousee yli 150 0000:een. Rakennuskanta on melko nuorta, kolmannes rakennuksista on valmistunut 1960-80-luvuilla. Vain 6 % rakennuksista on rakennettu ennen vuotta 1920.

Yhdyskuntarakenne

Etelä-Savo on väestökatoaluetta. Kato on suurinta pienissä kunnissa, joissa väheneminen on ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana noin 10%, kaupungeissa väheneminen on ollut noin  3%. Vain Mikkeli on kasvattanut hieman väkimääräänsä.

Etelä-Savon väestö on toisaalta keskittynyttä, toisaalta hajallaan. Kaksi kolmasosaa väestöstä asuu taajamissa, mikä on n. 2% koko maakunnan pinta-alasta. Toisaalta ympärivuotisesti asuttua maakunnan maapinta-alasta on n. 55% ja asumatonta vain n. 45%.

Kirkonkylien yhdyskuntarakenteessa väestökato näkyy mm. vajaasti toteutuneina asemakaava-alueina. Kunnallistekniikkaa ja katuverkkoa on paikoitellen vajaakäytössä. Kirkonkyliä on uhkaamassa myös ikääntyminen, eräillä asuinalueilla omakotitalojen asukkaiden keski-ikä lähentelee lukemia, joissa omakotiasuminen käy vaikeaksi. Uusia omakotitaloja rakennetaan maalaiskunnissa edelleen kohtuullisesti, vuonna 2010 yhteensä 140, tosin niistä sijoittuu noin puolet haja-asutusaluille ja usein rannalle. Monien kirkonkylien kehittämistä on kuitenkin pohdittu viimevuosina mm. yleiskaavoituksen avulla ja tätä työtä olisi yhä jatkettava.

Kaupungeista (Mikkeli, Savonlinna ja Pieksämäki) voi todeta, että ne ovat perustaltaan yhdyskuntarakenteeltaan tiiviitä. Keskustat ovat eläviä ja niitä myös kehitetään aktiivisesti. Erityisesti Mikkeli on kokenut muutaman vuoden sisällä ennennäkemättömän keskustarakentamisen vaiheen, jossa kaupalliset palvelut ovat kehittyneet merkittävästi ja mm. toriparkki on parantanut keskusta-alueen kilpailukykyä. Savonlinnan keskustan kehittämiselle ovet ovat avautumassa rinnakkaisväylän rakentamisen myötä. Pieksämäki tutkii kaavoituksella mm. kaupallisten palvelujen lisäämistä keskustaan välittömästi liittyvällä vanhalla rautateiden varikkoalueella. Toisaalta kaupungeissakin yhdyskuntarakenne hajautuu sikäli, että uudet omakotitaloasumisen alueet sijoittuvat väistämättä melko etäälle ydinkeskustasta, vaikka ne eivät sinänsä irrallisia olisikaan.

Nykyisellään Etelä-Savo on erittäin autoriippuvainen maakunta. Joukkoliikenne on toimivaa vain eräillä perusreiteille. Kevyen liikenteen edellytysten kehittämisessä on työtä erityisesti kaupungeissa.

Rantarakentaminen ja matkailu

Etelä-Savossa on noin 45 000 loma-asuntoa, mikä vastaa noin 100 000 asukkaan osa-aikaista väestöä. Vuosittain rakennetaan noin 500-600 uutta loma-asuntoa. Rantaviivaa Etelä-Savossa on noin 30 000 km.

Rantarakentamisen tulee perustua oikeusvaikutteiseen kaavaan. Maakunta on edennyt rantayleiskaavoituksessa niin, että merkittävät vesialueet on jo kertaalleen kaavoitettu. Vuosina 1995-2011 rantayleiskaavoissa on osoitettu lähes 22 000 uutta rantarakennuspaikkaa. Kun otetaan huomioon maanomistajien ranta-asemakaavoissa olevat vapaat rakennuspaikat ja toisaalta vuosittainen rakentamisen määrä, voidaan karkeasti arvioida, että Etelä-Savossa on kaavoissa yli 20 000 rakentamatonta rantarakennuspaikkaa. Kaavoitus ei ainakaan ole lomarakentamisen pullonkaula.

Viime vuosina vesistöihin liittyvä merkittävä kaavoitus on ollut matkailupainotteista. Erityisesti Etelä-Savon itäosissa on ollut vireillä useita matkailukaavoja, teemat ovat vaihdelleet perinteisistä lomakylistä kylpylähankkeisiin ja golfkenttiin.

Vuoksen vesistöalue

Vuoksen vesistöalue on nimetty valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa yhdeksi erityiseksi aluekokonaisuudeksi, jonka luonto- ja kulttuuriympäristöarvojen säilyminen on varmistettava. Alueen keskeiset osat sijaitsevat Etelä-Savon alueella. Vuoksen erityisarvoihin kuuluu myös norppa, jonka suojelu aiheuttaa erityiset vaatimukset mm. matkailurakentamisen suunnittelulle ja  vaikutusten arvioinnille.