Maaperän pilaantumisen syyt ja esiintyminen Suomessa
Maaperää pidetään pilaantuneena, kun siihen ihmisen toiminnan seurauksena päässeet aineet voivat aiheuttaa haittaa ihmisen terveydelle tai luonnolle, vähentää ympäristön viihtyisyyttä tai käyttöarvoa tai muuten loukata yleistä tai yksityistä etua. Pilaantumisen vakavuuteen vaikuttavat maaperässä olevien aineiden määrät ja ominaisuudet sekä pilaantuneen alueen ja sen lähiympäristön käyttötarkoitus ja luonnon olosuhteet.
Valtion ympäristöhallinnon ylläpitämään maaperän tilan tietojärjestelmään on koottu tietoja runsaasta 21 000 maa-alueesta, joilla maaperä saattaa olla pilaantunut , maaperän tiedetään pilaantuneen tai maaperä on kunnostettu. Kohteiden luokittelu
Tietojärjestelmässä kohteet luokitellaan toimenpidetarpeen mukaan neljään lajiin seuraavasti:
- Toimivan kohteen alueella käsitellään tai varastoidaan ympäristölle haitallisia aineita. Toiminnan loppuessa tai muuttuessa on tarvittaessa selvitettävä maaperän tila. Tällaisia alueita on 37 % tietojärjestelmän kohteista.
- Selvittämistä tarvitsevalla alueella on viranomaisten tietojen mukaan harjoitettu toimintaa, jossa on käsitelty ympäristölle haitallisia aineita. Niitä on voinut joutua myös maaperään. Näin kuitenkaan ei aina ole. Toiminta alueella on loppunut. Tarkemman tiedon hankkiminen maaperän tilasta voi tulla ajankohtaiseksi, jos alue esimerkiksi aiotaan myydä, sen käyttötarkoitusta aiotaan muuttaa, sille aiotaan rakentaa tai ilmenee haittoja, jotka viittaavat pilaantumiseen. Selvitystä tarvitsevia alueita on 40 % kaikista tietojärjestelmään merkityistä alueista.
- Arvioitavalla tai puhdistettavalla alueella tiedetään haitallisten aineiden tai jätteiden huonontaneen alueen maaperän laatua. Alueen pilaantuneisuus on arvioitava tai se on tarvittaessa puhdistettava. Ennen mahdollisia puhdistustoimia alueen käytöllä ja alueelle kaivettujen maamassojen sijoittamisella voi olla joitakin rajoituksia. Arvioitavia tai puhdistettavia maa-alueita on tietojärjestelmän kohteista 10 %.
- Alue, jolla ei ole puhdistustarvetta on joko puhdistettu viranomaisten asettamien tavoitteiden mukaisesti tai sen maaperä on tutkimusten perusteella todettu pilaantumattomaksi. Alueella voi silti olla käyttörajoitteita, jos maaperään on jäänyt haitallisia aineita. Näitä alueita on tietojärjestelmään merkityistä 13 %.
|
 |
|
|
|
Kuva 1. Maaperän tilan tietojärjestelmään merkittyjen kohteiden jakautuminen alueen toimenpidetarpeen mukaisiin luokkiin.
|
|
Pilaantumista aiheuttava toiminta
Maaperä voi pilaantua paikallisesti esim. onnettomuuden tai vahinkotapauksen tai vähitellen normaalin toiminnan ympäristöpäästöjen seurauksena. Haitallisia aineita on voinut joutua maaperään kaikesta sellaisesta toiminnasta, jossa on käsitelty haitallisia aineita, ellei voida olla varmoja, että toiminta on tapahtunut sisätiloissa ja kaikenlainen leviäminen ympäristöön on estetty. Maaperä voi olla pilaantunut, jos alueella on ollut esimerkiksi teollista toimintaa, maa-, ilma- tai vesiliikennettä ja sitä palvelevia toimintoja, jätteiden käsittelyä, öljyjen tai kemikaalien varastointia ja kuljetusta, kaivostoimintaa tai ampumarata.
Tietojärjestelmään merkityistä alueista kolmannes on sellaisia, että niillä on ollut polttoaineen aineen jakelua. Lukumääräisesti melko runsaasti on myös alueita, joilla on ollut erilaista jätteenkäsittelyä tai moottoriajoneuvojen huoltoa ja korjausta. Teollisen toiminnan lisäksi ampumaradat, sahat, kyllästämöt sekä taimi- ja kauppapuutarhat ovat saattaneet pilata maaperää.
|
 |
|
|
|
Kuva 2. Maaperän tilan tietojärjestelmään merkittyjen kohteiden jakautuminen alueella harjoitetun toiminnan mukaan.
|
|
Yleisimmät maaperää pilanneet aineet
Maaperän puhdistamista koskevien hallintopäätöksien mukaan maaperää ovat yleisimmin pilanneet öljyhiilivedyt ja raskasmetallit tai molemmat yhdessä. Muita maaperää pilanneita aineita ovat mm. kloorifenolit, furaanit ja dioksiinit, liuottimet ja torjunta-aineet.
Maaperää pilanneiden aineiden jakauma
|
 |
|
|
|
Kuva 3. Maaperää pilanneiden aineiden jakauma vuoden 2008 maaperän puhdistamista koskevissa hallintopäätöksissä.
|
|
Pilaantumisen aiheuttamat riskit
Pilaantuneelta maa-alueelta haitta-aineet voivat levitä maaperässä laajemmalle alueelle tai ne voivat kulkeutua ilmaan, pohjavesiin, vesistöihin tai joskus myös vesistöjen pohjasedimentteihin. Haitallisten vaikutusten ilmeneminen eliöissä edellyttää sitä, että joutuu kosketuksiin haitta-aineiden kanssa esim. hengitysilman, juomaveden, ravinnon tai ihon kautta tapahtuvan altistumisen kautta.
Pohjavesialueilla on maa-alueita, joiden maaperä on mahdollisesti pilaantunut, todettu pilaantuneeksi tai puhdistettu, kaikkiaan noin 4000 kpl. Näistä noin 3300 kpl sijaitsee I luokan pohjavesialueilla, runsaat 400 kpl II luokan pohjavesialueilla ja III luokan pohjavesialueilla yli 200 kpl. Ensimmäisen luokan pohjavesialueilla sijaitsevista kohteista 520 on kunnostettu tai todettu puhtaiksi.
Kohteiden määrä pohjavesialueilla
|
 |
|
|
|
Kuva 4. Maaperän tilan tietojärjestelmään sisältyvien kohteiden lukumäärät pohjavesialueilla.
|
|
|