Hyppää sisältöön   RSS |  Sivukartta |  På svenska |  In English  
 

       Tarkennettu haku
 
 
Ympäristöministeriö | Suomen ympäristökeskus | Alueellista ympäristötietoa | www.ara.fi
« Edellinen taso
23.2.2012 (Päivitetty)
Ympäristöministeriö
Ota yhteyttä sivun vastuuhenkilöön
VERSIOT
Ruotsinkielinen versio
Tulostusversio
Jaa
www.ymparisto.fi > Maankäyttö ja rakent... > Rakenteellinen turva... > Kantavat rakenteet
  
Uudistamme verkkopalvelua kevään 2013 aikana.
Lue lisää uudistuksesta

Vastaa uudistusta koskevaan asiakaskyselyyn

Kantavat rakenteet

Kantavat rakenneosat ottavat vastaan rakennuksen runkoon kohdistuvat käytöstä aiheutuvat kuormat (esimerkiksi hyötykuormat) sekä luonnonolosuhteista, kuten lumesta, tuulesta ja lämpötilaeroista johtuvat kuormat. Kuormat siirtyvät rakennuksen runkoa pitkin perustuksille tähän tarkoitukseen suunniteltujen rakenneosien (laatat, palkit, pilarit, seinät ja muut rakenneosat) välityksellä. Perustuksilta kuormat siirtyvät lopuksi maaperälle. 

Kantavat rakenteet suunnitellaan yleensä kestämään myös palonaikaisia rasituksia tietyn ajan. Tällä pyritään osaltaan turvaamaan henkilöiden poistuminen rakennuksesta palotilanteessa.

Jotkin rakenteet mitoitetaan kestämään myös muita poikkeuksellisia kuormia, niin sanottuja onnettomuuskuormia.

Kantavien rakenteiden rakennusaineet

Kantavat rakenteet voidaan valmistaa monista eri rakennusaineista, ja samassakin rakennuksessa voidaan käyttää useita materiaaleja. Tavallisimpia kantavien rakenteiden rakennusaineita ovat betoni, teräs,puu sekä tiili- ja harkkorakenteet. Joskus käytetään näistä yhdistettyjä niin sanottuja liittorakenteita.

Kantavia rakenteita koskevat määräykset

Rakenteiden hyötykuormien sekä lumi- ja tuulikuormien vähimmäisarvot on ilmoitettu Suomen rakentamismääräyskokoelman (RakMK) määräyksissä B1 Rakenteiden varmuus ja kuormitukset.

Hyötykuorman arvo riippuu rakennuksen tai tilan käyttötarkoituksesta. Lumi- ja tuulikuormien arvot perustuvat tilastohavaintoihin, ja ne vaihtelevat rakennuspaikkakunnan ja rakennuksen maaston sijoittumisen mukaan.

Kantavia rakenteita koskevia muita määräyksiä on rakentamismääräyskokoelman osassa B2. Pohjarakenteita koskevat määräykset ja ohjeet on esitetty kokoelman osassa B3.

Kantavien rakenteiden suunnitteluohjeet

Kantavat rakenneosat mitoitetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman materiaalikohtaisten ohjeiden B4-B10 mukaisesti.

Rakennusmääräyskokoelman ohjeet käsittelevät myös kantavien rakenteiden valmistusta, laadunvalvontaa ja kelpoisuuden toteamista. Kelpoisuuden toteamisella tarkoitetaan menettelyä, jossa viranomainen hyväksyy  kantavan rakenteen siitä käytettävissä olevien tietojen perusteella

Kantavat rakenteet voidaan suunnitella myös eurooppalaisia rakennesuunnittelustandardeja, eurokoodeja,  ja niille vahvistettuja kansallisia liitteitä (NA) käyttäen. Tällöin käytetään myös eurokoodien kuorma –osioita ja niiden kansallisia liitteitä.

Rakennesuunnittelijat

Kantavien rakenteiden mitoittaminen on kohteen rakennesuunnittelijan tai -suunnittelijoiden tehtävä. Jos suunnittelijoita on useita, yhden näistä on maankäyttö- ja rakennuslain mukaan toimittava vastaavana rakennesuunnittelijana. Hän vastaa siitä, että osasuunnitelmista muodostuu vaatimukset täyttävä kokonaisuus.  

Rakennesuunnittelijalle on esitetty suunnittelutehtävän vaativuuden mukaan pätevyysvaatimukset Rakentamismääräyskokoelman osassa A2.

Mistä suunnitteluohjeet saa?

Suomen rakentamismääräyskokoelman sisällysluettelo ja pdf-tiedostoina olevat kantavia rakenteita koskevat määräykset ja ohjeet löytyvät tämän sivun yläreunassa olevan linkin kautta.

Eurokoodi-standardeja saa Suomen Standardisoimisliitosta. Kansalliset liitteet löytyvät sivun yläreunassa olevan linkin kautta. 

 
 
 
Muualla palvelussamme
Lainsäädäntö
Suomen ympäristökeskus
 
Muualla verkossa
Julkaisut

 

 

 

 

 

© Copyright Valtion ympäristöhallinto  | Palvelukuvaus  | Jätä palautetta | Yhteystiedot