Vesistöjen kuormitus
 Kainuun vesistöihin kohdistuvasta kuormituksesta suurin osa on haja-kuormitusta. Pistekuormituksen osuus vesistöjen kuormittajana on puhdistustekniikan kehittymisen myötä pienentynyt. Fosforikuormitus on tärkein vesistöihin vaikuttava kuormitustekijä Kainuussa, koska fosfori on yleensä tuotantoa rajoittava tekijä vesistöissä. Pistekuormituksen osuus fosforikuormituksesta oli 200-luvun alussa Kainuussa 14 %. Pistekuormituksen merkitys vesistöjen rehevöittäjänä on kuitenkin kuormituksen laadusta johtuen prosenttiosuutta suurempi.
Yhdyskunnat
Kainuussa oli vuonaa 2008 liittynyt yleisiin viemärilaitoksiin 75 % väestöstä. Veden kulutus Kainuussa asukasta kohden on noin 207 litraa vuorokaudessa. Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoilta lähtevät jätevedet lisäävät vesistöjen ravinnepitoisuutta ja hapenkulutusta. Kainuun yhdyskuntajätevesien puhdistusteho oli vuonna 2008 fosforin osalta 94 %, typen osalta 24 % ja BHK:n osalta 95 %. Teollisuus
Teollisuuden jätevesikuormitus on moninaista ja riippuu teollisuudenalasta. Puunjalostusteollisuuden jätevedet sisältävät happea kuluttavia ja väriä aiheuttavia aineita sekä ravinteita. Suurin teollisuuskuormittaja Kainuussa on UPM Kymmene Oy:n Kajaanin tehtaat. Tehtaan jätevesikuormitusta on pienentänyt jätevesimäärien pieneneminen, sulfiittiselluloosatehtaan lopettaminen vuonna 1982 ja biologisen puhdistamon valmistuminen.
Kaivostoimintaa harjoitetaan Kainuussa Mondo Minerals Oy:n tehtailla Sotkamossa. Tehtaan teollisuusjätevesien tärkeimmät kuormitteet ovat arseeni, nikkeli ja kiintoaine. Kalankasvatus
 Edellytykset kalankasvatukselle ovat Kainuussa hyvät, koska vesi on hyvälaatuista ja viileää. Kainuussa oli vuonna 2006 23 kalankasvatuslaitosta ja 12 luvanvaraista toiminnassa olevaa luonnonravintolammikkoa. Kalankasvatuksesta aiheutuva vesistökuormitus Kainuussa on samaa luokkaa yhdyskuntien ja teollisuuden kuormituksen kanssa typen ja varsinkin fosforin osalta. Laitosten kuormitus aiheutuu kalojen ruokintaan käytetystä rehusta, kalojen ulosteista ja eritteistä. Kuormitus keskittyy voimakkaasti heinä-syyskuuhun.
Metsätalous
Metsätalous on maatalouden ohella ylivoimaisesti suurin vesistöjen kuormittaja Kainuussa. Metsämaan käsittely, ojitus, lannoitus ja maaperän muokkaus sekä avohakkuu aiheuttavat mm. ravinne- ja kiintoainekuormitusta vesistöön. Ojitus ja lannoitus olivat suurimmillaan 1960- ja 70-luvuilla ja ovat sen jälkeen vähentyneet. Lannoitus on lopetettu lähes täysin. Toisaalta metsien kunnostusojitukset ovat lisääntymässä. Turvesuot
Turvesuot aiheuttavat paikoin ravinne- ja kiintoainekuormitusta vesistöön. Kainuun alueella on 45 luvanvaraisia toiminnassa olevaa turvesuota. Peltoviljely
Peltoviljely ja karjatalous kuormittavat vesistöjä pelloilta ja karjasuojista valuvilla ravinteilla. Lisäksi säilörehun valmistamisesta aiheutuva puristeneste lisää vesistöissä rehevöitymistä ja aiheuttaa hapenpuutetta. Haja-asutus
Viemäröinnin ulkopuolinen haja-asutus ja loma-asutus aiheuttavat vesistöihin ravinnekuormitusta. Kainuussa 25 % väestöstä ei kuulu yleisen viemärilaitoksen piiriin ja lisäksi loma-asuntojen määrä lisääntyy koko ajan. Vesistöjä kuormittavat myös luonnonhuuhtouma ja laskeuma. Luonnonhuuhtouman määrää on vaikea arvioida, koska sen suuruuteen vaikuttavat valuma-alueen ominaisuudet, kuten maaperän laatu, kasvillisuus jne. Lisäksi Kainuussa suuri järvipinta-ala kerää happamoittavaa ja rehevöittävää laskeumaa myös suoraan ilmasta.
|