Päijänteen ja Konnivesi-Ruotsalaisen kunnostustarveselvitys

Selvityksen rakenne ja selaaminen

Kunnostustarveselvitys koostuu yleisosasta ja kuntakohtaisista liitteistä:

• Yleisosa on koko suunnittelualueelle yhteinen taustamateriaali, joka käsittelee muun muassa hankkeen taustaa, tavoitteita ja tuloksia sekä kunnostusten toteuttamis- ja rahoitusmahdollisuuksia.
• Yleisosan lisäksi kullekin kunnalle on laadittu kuntaliite, joka kuvaa vuonna 2001 kunnan alueelta kunnostettavaksi esitettyjä kohteita yksityiskohtaisesti. Kuntaliitteessä esitetään muun muassa suosituksia kohteiden mahdollisesti vaatimista kunnostustoimenpiteistä, sekä suuntaa antava arvio kohteiden kunnostuskustannuksista. Näillä sivuilla kuntaliitteiden sisältämät kohdekuvaukset on suuren tiedostokoon vuoksi purettu erillisiksi tiedostoiksi.

Selvityksen eri osia voi selata ja tulostaa sivun oikeassa reunassa näkyvien linkkien kautta maksuttoman Adobe Acrobat® Reader™ -ohjelman avulla.

Selvityksen tausta  

Vuosina 2001-2003 tehdyllä Päijänteen ja Konnivesi-Ruotsalaisen kunnostustarveselvityksellä selvitettiin kootusti Päijänteen  ja Konnivesi-Ruotsalaisen ranta-alueiden kunnostustarve ja -mahdollisuudet. Lähinnä yleisötilaisuuksien kautta kerättyjen kohteissa esiintyviä haittoja arvioitiin pääasiassa rantojen virkistyskäytön näkökulmasta ja näin ollen selvityksessä esitetyillä kunnostussuosituksilla ei pyritä ennallistamaan ranta-alueita ihmistoiminnan aiheuttamia muutoksia edeltäneeseen oletettuun "luonnontilaan".

Kunnostustarveselvitys tukee suunnittelualueen järvien tehtyjen säännöstelyjen kehittämisselvitysten lisäksi Maa- ja metsätalousministeriön vapaa-ajan kalatalouden kehittämisstrategiaa ja alueellisia vapaa ajankalastuksen kehittämisohjelmia.

Virkistyskäyttöhaittoja vesikasvillisuudesta ja yleisestä epäviihtyisyydestä

Selvityksen mukaan Pohjois- ja Keski-Päijänteen rantojen virkistyskäyttö ja maisema-arvoja heikentävät eniten mataluus, laajat järviruokokasvustot, huonokuntoiset uitto- ja rantarakenteet sekä satunnaisista jätteistä aiheutuva yleinen epäviihtyisyys. Osa haitoista aiheutuu luonnollisista muutoksista, kuten maankohoamisesta, jonka seurauksena rantaviiva ja  vesikasvillisuusvyöhykkeet siirtyvät alavilla alueilla merkittävästi jo puolen vuosisadan aikana. Osan haitalliseksi koettavista muutoksista tiedetään olevan osittain tai kokonaan ihmistoiminnan aiheuttamia.

Rantojen viihtyisyyttä ja käytettävyyttä on esitetty kohennettavaksi muun muassa jätteiden ja tarpeettomien rakenteiden raivauksella, vesikasvillisuuden niitoilla ja pienimuotoisilla veneväylien ruoppauksilla.

Kunnostusten toteuttamisessa avainasemassa paikallinen valmius 

Muutamia tarpeellisiksi todettuja kunnostuksia on jo toteutettu.Hankkeiden käynnistämisessä avainasemassa ovat paikalliset tahot, kuten kunta, rannan- ja vesialueen omistajat ja yhteisöt. Yksittäisen kunnostushankkeen käynnistäminen edellyttää kunnalta tai hyödynsaajilta aloitetta ja sitoutumista hankkeen omarahoitusosuuteen.

Valtio voi osallistua kunnostushankkeen kustannuksiin pääsääntöisesti enintään 50% osuudella, mikäli hanke on riittävän yleishyödyllinen. Valtio voi osallistua kunnostuksiin maa- ja metsätalousministeriön sekä ympäristöministeriön vuosittain tarkoitukseen myöntämien määrärahojen puitteissa. Lisäksi joihinkin merkittävimpien ja suurimpien kohteiden toteutuksiin voidaan hakea EU-rahoitusta.

Lisätietoja

Suunnitteluinsinööri, Lauri Kaisto puh. 040 579 2334

Suunnittelupäällikkö Esa Solismaa, puh. 040 581 6727