Ajankohtaista

Kosteikkolintujen määrä moninkertaistui lintuvesien kunnostuksen jälkeen

Naurulokki. Kuva: Leena Eerola

Juuri päättyneen Lintulahdet Life -hankkeen tulokset ovat erittäin rohkaisevia. EU-hankkeessa parannettiin kosteikkojen monimuotoisuutta ja virkistyskäyttöä Uudenmaalla ja Kaakkois-Suomessa. Kunnostettujen  ja hoidettujen alueiden linnusto lisääntyi ja monipuolistui moninkertaisesti. Uusien lintutornien myötä alueiden kävijämäärät kasvoivat.

Lintulahdet Life -hankkeen tavoitteena oli edistää Suomenlahden muuttoreitillä sijaitsevien Natura 2000 -verkoston alueiden luonnonarvoja ja linnustollista merkitystä. Erityisesti keskityttiin paran-tamaan kosteikkoja niin, että ne olisivat linnustolle hyviä  muutonaikaisia levähdysalueita.

Kunnostettuja alueita oli yhteensä 12. Hankkeessa raivattiin ja niitettiin uusia rantaniittyjä kaikkiaan 185 hehtaaria. Niityistä peräti 170 hehtaaria saatiin hankkeen aikana maatalouden erityisympäristö-tuen piiriin. Näin turvataan hoidon jatkuvuus myös hankkeen päättymisen jälkeen. Lisäksi luotiin ruoppaamalla ja niittämällä umpeenkasvaneille kosteikoille uusia avovesialueita lähes 80 hehtaaria. Kosteikkolintujen mahdollisuuksia onnistua pesinnässä parannettiin poistamalla alueilta yli 1700 supikoiraa ja minkkiä.

Vesilintujen laji- ja yksilömäärät nousussa

Hankkeen tavoitteet saavutettiin erinomaisesti. Alueilla pesivien vesilintujen ja kahlaajien laji- ja yksilömäärät ovat lisääntyneet merkittävästi, kun kosteikkoja on hoidettu ja kunnostettu, pienpetoja pyydetty tehokkaasti pois ja avointen rantaniittyjen määrää kasvatettu. Parhaimmillaan muutonai-kaiset lintujen levähtäjämäärät ovat moninkertaistaneet. Vesilinnuista selviä hyötyjiä ovat olleet muun muassa haapana, heinätavi, lapasorsa ja kahlaajista suokukko, liro, töyhtöhyyppä, punajalka-viklo ja taivaanvuohi.

Hankkeessa tehtiin myös ensimmäistä kertaa Suomessa erityisesti sudenkorennoille tarkoitettuja hyönteisallikoita. Lintuvesien pehmeille rannoille kaivetut pienet allikot tarjoavat suotuisan lisään-tymisympäristön harvinaisen täplälampikorennon lisäksi myös monille muille sudenkorentolajeille.

Hyötyä niin linnulle kuin ihmisillekin

Kosteikkoluonnon tunnettavuus kasvoi hankkeen seurauksena. Erilaista oppimateriaalia tuotettiin hyvässä yhteistyössä ympäristökasvatuksen ammattilaisten kanssa. Kosteikkokortteja ja Retkelle kosteikkoon- kirjaa jaettiin kouluihin ja luonto-oppaille ja harrastajille.

Hoidetuille alueille rakennettiin kaikkiaan 14 uutta lintutornia, joiden myötä alueiden kävijämäärät kasvoivat selvästi. Lintutornit tekivät hanketta tutuksi paikallisille asukkaille. Myös luontopolut ja opasteet ovat olleet tarpeellisia ja informatiivisia ja niistä on saatu hyvää palautetta. Ennen Life -hanketta monilta alueilta puuttuivat kokonaan sekä lintutorni että kunnollinen pääopastaulu.

Lintulahdet Life -hanke toteutettiin vuosina 2003-2007. Hankkeen vetäjänä on toiminut Uuden-maan ympäristökeskus, jonka kanssa hanketta on koordinoinut Kaakkois-Suomen ympäristökeskus. Lisäksi mukana olivat yhteistyökumppaneina Metsähallitus, Suomen ympäristökeskus, Helsingin ja Espoon kaupungit, Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymä, Uudenmaan ja Kymen riistan-hoitopiirit, Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen tiepiirit, WWF ja BirdLife Suomi. Osarahoittajina oli Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen kuntia, kaupunkeja ja maakuntaliittoja sekä Fingrid Oyj, Svenska litteratur sällskapet ja Kaakkois-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus.

Suurta yleisö varten on laadittu erillinen loppuraportti suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi (Layman's report), jonka voi ladata www.ymparisto.fi/lintulahdetlife -sivulta.

Lisätietoja:

Ylitarkastaja Ilpo Huolman, Uudenmaan ympäristökeskus puh.  020 490 3158, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi