Jättiputki uhka luonnolle ja ihmiselle

Suomeen on vuosien varrella tuotu monia ulkomaisia lajeja puutarhojemme koristekasveiksi. Näistä tulokkaista etenkin jättiputki, lupiini, jättipalsami ja kurtturuusu ovat levittäytymässä yhä vankempina kasvustoina ja laajemmalle alueelle Suomessa. Samalla ne syrjäyttävät alkuperäistä kasvistoa ja eläimistöä, ja ovat täten uhka luontomme monimuotoisuudelle. Vieraiden lajien leviäminen tuleekin pikaisesti pysäyttää.

Kaukasianjättiputki
©Harry Helmisaari/SYKE

Ihmisen kannalta vaarallisimpiin tulokkaisiin kuuluvat jättiputket (kaukasianjättiputki Heracleum mantegazzianum sekä persianjättiputki Heracleum persicum), joiden erittämä neste voi auringon uv-säteilyn vaikutuksesta aiheuttaa iholle palohaavan kaltaisia rakkuloita ja jopa pysyviä jälkiä. Jättiputket kykenevät suuren siementuotantonsa, vahvan kasvullisen lisääntymisensä sekä kemiallisten ominaisuuksiensa avulla muodostamaan nopeasti laajoja kasvustoja, joiden hävittäminen on vaikeaa.

Luonnontieteellisen keskusmuseon kasvimuseo ja Suomen ympäristökeskus SYKEn luontoyksikkö ovat tehneet ympäristöministeriölle aloitteen jättiputkien leviämisen estämisestä. Luonnonsuojelulaissa on kielletty vieraiden kasvilajien istutus tai kylvö luontoon. Ympäristöministeriö voi myös antaa määräyksiä ja rajoittaa sellaisten vierasperäisten eläin- ja kasvilajien leviämistä, joiden tiedetään leviävän helposti luontoon ja aiheuttavan vahinkoa alkuperäiselle lajistolle tai haittaa ihmisten terveydelle.

Tärkeintä olisi pikaisesti kieltää ja lopettaa jättiputkien myynti, istutus ja levittäminen koko maassa. Avainasemassa vieraiden kasvilajien leviämisen ehkäisyssä ovat Puutarhaliitto, Viherympäristöliitto ja muut puutarha-alan vaikuttajat ja toimijat. Jättiputken taimia on edelleen myynnissä, ja niitä käytetään puutarhasuunnittelussa istutusten kookkaina taustakasveina. Tiedottamista jättiputkien haitallisuudesta tuleekin tehostaa sekä puutarha-alan ammattilaisille että harrastajille.

Julkisille alueille kuten puistoihin ja tienvarsille jo levittäytyneiden jättiputkikasvustojen torjunnassa tarvitaan ammattitaitoa ja kunnollisia välineitä, joita löytyy lähinnä kunnilta ja tiehallinnolta. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun monet jättiputkikasvustot muodostavat jo merkittävän uhan ihmiselle ja luonnolle. Suurten kasvustojen poisto tulisi aina jättää ammattilaisille, ja pienempiäkin kasvustoja käsiteltäessä ovat suojavarusteet tarpeen. Aurinkoisella säällä käsittelyä ei kannata tehdä, ja lapset tulisi pitää poissa jättiputkien läheltä. Mitä aikaisemmin torjunta aloitetaan, sitä varmemmin ja halvemmalla tuloksia saavutetaan.

Kasvimuseo ja SYKE aikovat kerätä tietoa jättiputken esiintymisestä, kasvustojen koosta ja leviämisestä. Kasviharrastajien lehdessä Lutukassa tehdään aiheesta kysely sekä kootaan tietoja Internetin välityksellä. Kun tarvittavat lakiin perustuvat määräykset, jättiputkien tarkemman esiintymiskuvan selvitys, tiedotus ja ohjeistus saadaan kuntoon, voidaan toivottavasti jo ensi vuonna käynnistää valtakunnallinen kampanja jättiputkien hävittämiseksi Suomesta samaan malliin kuin Ruotsissa ja muissa maissa on tehty.

Lisätietoja:

Ylitarkastaja Harry Helmisaari, SYKE puh. (09) 4030 0748 ja
040 7401612, nimi.sukunimi@ymparisto.fi

Professori Pertti Uotila, Luonnontieteellisen keskusmuseon kasvimuseo puh. (09) 1912 4420, nimi.sukunimi@helsinki.fi

Tiedottaja Sirpa Pellinen, SYKE puh. (09) 4030 0703 ja 040 7402754
nimi.sukunimi@ymparisto.fi