Jättiputkien hävittäminen
Torjuntatyöhön, sekä mekaaniseen että kemialliseen, kannattaa ryhtyä jo keväällä kasvukauden alussa, jolloin yksilöt ovat vielä matalia ja helpommin käsiteltäviä. Näin säästät sekä työtä että torjunta-ainetta. Pienen kasvuston hävittämien
Pienet jättiputkikasvustot voi hävittää kitkemällä. On erittäin tärkeää estää kasvin kukkiminen. Kukkineen kasvin siemenet leviävät ympäristöön, missä ne muodostavat ns. siemenpankin. Siemenet säilyttävät itävyytensä siemenpankissa vuosia. Kaikissa vanhoissa kukkineissa kasvustoissa on siemenpankki. Tällaisen kasvuston hävittämien vie vuosia.
Rikkakasvien ja jättiputkien torjunnassa englannissa on käytetty torjuntatyökalua. ks. linkki oikealla. Laite on kuulemma ergonomisesti mukava ja teriä siihen saa vaihdettua tarpeen mukaan. Se voisi toimia pienemmissä jättiputkiesiintymissä kevätaikaan. Laite on melko yksinkertainen, joten joku käsistään näppärä osaisi ehkä tehdä siihen juuri jättiputkelle sopivan, vähän isomman terän. Laajemman kasvuston hävittämien
Laajemmassa kasvustossa on:
- siemeniä maan siemenpankissa
- erikokoisia kasvinalkuja
- vanhoja, pienikokoisia kasveja, joilla on paksut juuret
- suuria, kukkivia kasveja
- suuria, kukkimattomia kasveja aukoissa tai reunoissa
Jättiputket kestävät hyvin niittämistä, joten niitä ei voi hävittää niittämällä. Kun laajaa kasvustoa hävitetään niittämällä, alistetut yksilöt ja taimet valtaavat vapautuneen tilan ja muodostavat uuden kasvuston. Niitto on vain esikäsittely, joka edellyttää lisätoimia kasvien hävittämiseksi.
Kukintaa edeltää usein vaihe, jolloin taimet muodostavat laajan mattomaisen kasvuston. Jotkut yksilöt kasvustosta vahvistuvat ja muodostavat kukintoja. Kemiallinen käsittely on tehokkain tässä vaiheessa ennen kukintaa, jos kyseessä on suuri kanta.
Sivun alkuun Suuret kasvustot – satoja yksilöitä, monia kukkivia yksilöitä
Suurten kasvustojen torjuntaa on jatkettava pitkään. On laadittava laaja torjuntasuunnitelma, johon kirjataan käytetyt torjuntamenetelmät ja toteutetut torjuntatoimet. Kasvustojen poistoon on hankittava riittävästi voimavaroja, jotta torjuntaa voidaan tarvittaessa jatkaa vuosia. Laajojen kasvustojen torjunta edellyttää usein suurempaa panostusta, esimerkiksi kunnan osallistumista.
Ennen torjunnan aloittamista kannattaa kartoittaa jättiputkiesiintymä. Kartoituksessa selvitetään, kuinka laajalti laji on levinnut, kannan suuruus, yksilömäärä tai pinta-ala, jossa kukkivia yksilöitä ja taimia esiintyy. Kartoituksessa on myös selvitettävä siemenpankin koko.
Torjunta kannattaa aloittaa katkaisemalla suurten yksilöiden varret ja juuret 20–25 cm maanpinnan alta. Jäljellä olevat pikkutaimet, noin 30– 50 cm korkeat yksilöt, kannattaa tuhota kemiallisin keinoin. Kasvin kukkiminen on estettävä. Jos jättiputki on kukkinut ja sen siemenet ovat levinneet ympäristöön, taimien poistoa on jatkettava kunnes kaikki taimet on hävitetty. Tämä kestää usein vuosia.
Sivun alkuun Erittäin suuret kannat – noin tuhat kukkivaa tainta
Suuren kasvuston torjunta on luovutettava kunnalle tai muulle taholle, jolloin torjunnasta vastaa siihen erikoistunut urakoitsija. Kemiallinen torjunta
Jos jättiputkikasvusto on laaja, voidaan käyttää kemiallista torjuntaa. Yksi käytetty menetelmä on kasviston "leimaaminen" (kemiallinen torjunta varrellisella sienellä). On kuitenkin muistettava, että kemialliseen torjuntaan turvaudutaan vasta viimeiseksi. Torjunnassa voi käyttää muun muassa glyfosaattia sisältäviä valmisteita.
Torjuntaan voi käyttää ainoastaan sellaisia valmisteita, jotka ovat torjunta-ainelautakunnan hyväksymiä, esimerkiksi rikkakasvien torjuntaan viljelemättömillä alueilla. Tietoja hyväksytyistä torjunta-ainevalmisteista ja niiden käytöstä saa maatalouskaupoista, torjunta-ainetuottajilta, Evirasta tai Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta (MTT).
Torjunta-ainekäsittelyssä noudatetaan valitun valmisteen myyntipakkauksen ohjeita, joihin tulee tutustua huolellisesti ennen käyttöä. Esimerkiksi glyfosaattikäsittely voidaan tehdä pyyhkimällä kasvit varrellisella sienellä, sivelemällä pensselillä tai lehtiruiskutuksena.
Erityisesti ruiskutuksessa on muistettava, että glyfosaatti vaurioittaa myös muita kasveja.
Myyntipakkauksen ohjeita käyttömääristä ja -menetelmistä on ehdottomasti noudatettava. Pakkauksessa annetuista käytön rajoituksista, muun muassa ympäristöhaittoja koskevista rajoituksista, ei saa poiketa. Käyttöä vesistöjen läheisyydessä ja ranta-alueilla tulisi välttää tai noudattaa erityistä varovaisuutta. Terveyshaittojen ehkäisemiseksi on käytettävä myyntipakkauksessa mainittuja suojaimia. Kasvinosien hävittäminen
Katkottuja kasvinosia tulee aina käsitellä varoen. Kaikki kasvimateriaali, joka sisältää kypsiä siemeniä, on tuhottava paikan päällä, koska kypsät siemenet voivat irrota kuljetuksen aikana. Kasviaineksen voi tuhota polttamalla, kompostoimalla, kaivamalla maahan tai peittämällä. Siemeniä ja juuria ei kannata kompostoida, koska ne voivat säilyttää itävyytensä. Jättiputkien taimet on poistettava niin, etteivät ne juurru uudestaan. Juurten hävittäminen
Juuret on katkaistava noin 20 senttiä maanpinnan alapuolelta, jossa juuri vaihtuu varreksi. On myös varmistettava, ettei maahan jää juuria, jotka muodostavat uusia yksilöitä. Käteviä työkaluja ovat kuokka tai keskikokoinen lapio. Maan käsittely
On toimittava varoen kaivettaessa maata, jossa esiintyy tai on esiintynyt jättiputkia. Erityisen varovainen on oltava niiden kasvustojen kanssa, joihin on muodostunut siemenpankki.
Jättiputken siemeniä ja juuria sisältäviä maamassoja ei saa siirtää pois alueelta, ellei voida varmistaa, etteivät siemenet leviä uudella kasvupaikalla. Maamassat tulee peittää maalla, (25–30 senttiä paksun maakerroksen pitäisi riittää) tai uusien kasvien muodostuminen juurten paloista tai siemenistä on estettävä muilla tavoin.
Sivun alkuu
Lisätietoja
Ylitarkastaja Harry Helmisaari, Suomen ympäristökeskus, puh. 040 7401 612, Ota yhteyttä
|