Vedenlaatu
|
 |
|
Porvoonjoen vesi on luontaisesti savisameaa, koska valuma-alueen maaperässä on runsaasti helposti rapautuvia hiesu- ja savimaa-aineksia. Erityisen savista vesi on kevät- ja syystulvan aikaan ja satunnaisten rankkasateiden jälkeen.
|
|
Kuva: Heidi Värttö
|
Vedenlaatu heikentynyt 1940-luvulta lähtien
Joen vedenlaatuun alkoivat 1940-luvun lopulla vaikuttaa teollisuus ja asutuksen jätevedet. Maataloustuotanto tehostui 1960-luvulla lisäten veteen huuhtoutuvien ravinteiden määrää. Kuormitus kasvoi edelleen, kun Lahden kaupungin yhdyskuntajätevesiä ryhdyttin johtamaan puhdistamoilta Porvoonjokeen. Aiemmin jätevedet purettiin Vesijärveen. Ajoittain Vesijärvestä johdetaan laimennusvettä Porvoonjokeen jätevesien laimentamiseksi. Normaalitilanteessa laimennusvettä lasketaan jokeen suunnilleen kerran kuukaudessa.
Nykyään Porvoonjoen tilaa heikentävät eniten maatalouden hajakuormitus ja yhdyskuntien jätevedet. Maatalouden merkitys Porvoonjoen kuormittajana on viime aikoina korostunut yhdyskuntajätevesien puhdistuksen tehostamisen vuoksi. Porvoonjokeen lasketaan Hollolan, Lahden, Pukkilan, Askolan, Porvoon maalaiskunnan ja Porvoon kaupungin jätevesiä. Lähes kolmannes valuma-alueen pinta-alasta on peltoa.
Sivun alkuun Ravinteilla suuri vaikutus veden tilaan
Porvoonjoen vedessä on runsaasti jokea rehevöittäviä ravinteita ja veden hygieeninen tila on huono tai välttävä koko jokiuomassa. Fosforipitoisuudet ovat merkittävästi alentuneet 1970-luvulta 1990-luvun alkuun, jonka jälkeen tilanne on pysynyt melko tasaisena. Kokonaistyppipitoisuus on Lahden yläpuolella pysynyt viimeiset parikymmentä vuotta melko muuttumattomana. Kasvaneiden jätevesimäärien myötä kokonaistyppikuormitus Porvoonjokeen Lahden alapuolella on kasvanut merkittävästi vuoteen 1995 saakka. Lahden ja Orimattilan puhdistamojen tehostuneen typenpoiston ansiosta kehitys kääntyi vuonna 1997 jyrkästi laskevaksi. Vuoden 2000 pitoisuus oli 1980-luvun lopun tasolla.
Sivun alkuun Suurin osa pääuomasta huonolaatuista
Porvoonjoen veden laatu on huonointa Lahden alapuolella, jossa jätevesien osuus koko virtaamasta on suurin. Jokialue Lahden yläpuolella on parempilaatuista. Suuri osa pääuomaa on huonolaatuista, ja näissä kohdin vesistö soveltuu huonosti mihinkään käyttömuotoon. Joen muutamissa sivu-uomissa vesi on vain lievästi likaantunutta ja veden laatu on tyydyttävä. Näillä alueilla joki soveltuu mm. uimiseen. Porvoonjoen vettä ei suositella karjan juomavedeksi tai kasvimaiden kasteluvedeksi, sillä etenkin jätevesien purkupaikkojen alapuolella suolistobakteerimäärät voivat olla korkeita.
Sivun alkuun
|