Hydrologinen kuukausitiedote helmikuu 2004
Sateet lisäsivät lumikuormaa, routaa runsaslumisilla seuduilla tavallista vähemmän
Helmikuu oli maan etelä- ja keskiosassa hieman tavanomaista lauhempi. Maan länsiosaa lukuun ottamatta koko maassa satoi keskimääräistä enemmän.Lumikuorma kasvoi sateiden myötä jonkin verran. Vedenkorkeudet ja virtaamat olivat pääosin helmikuulle
tyypillisiä. Pohjaveden pinta laski talvelle tavanomaiseen tapaan. Runsaslumisilla seuduilla routaa oli tavallista vähemmän. Jäänpaksuus vaihteli keskimääräisen molemmin puolin. Sadanta
Helmikuussa satoi 20-60 mm. Eniten satoi Itä-Suomessa. Länsi-Suomessa sadanta jäi alle keskimääräisen, muualla satoi pääosin 20-80 % tavanomaista enemmän. Sateet tulivat sekä lumena että vetenä. Lumikuorma
Lumikuorma kasvoi helmikuun sateiden myötä jonkin verran. Helmikuun loppuessa lumikuorma eli lumipeitteen vesiarvo oli pienin Länsi-Suomessa, missä lunta oli alle 80 kg/m2. Maan etelä-, keski- ja itäosassa sekä suuressa osassa Lappia
lumikuorma oli 80-130 kg/m2. Kainuussa, Pohjois-Karjalassa, Ylä-Savossa ja Käsivarren Lapissa sekä paikoin muualla Lapissa lunta oli 130-250 kg/m2. Ajankohdan keskiarvoon nähden lumisinta oli Itä-Suomen pohjoisosissa ja Kainuussa
sekä etelärannikolla, vähälumisinta taas Länsi-Suomessa. Muualla maassa lumikuorma oli lähellä tavanomaista tai hieman pienempi. Vedenkorkeus ja virtaama
Vedenkorkeudet ja virtaamat olivat pääosin helmikuulle tyypillisiä. Helmikuun lopulla Saimaan pinta nousi lähes kahden vuoden jälkeen ajankohdan keskiarvon yläpuolelle. Kuun loppuessa muista Itä-Suomen suurista järvistä Kallavesi ja Pielinen olivat
parikymmentä senttiä keskimääräistä ylempänä. Pohjoisessa Inarijärven vedenpinta lähestyi keskimääräistä. Lokka ja Porttipahta olivat edelleen toista metriä tavanomaista alempana. Jokien keskivirtaamat vaihtelivat keskiarvon molemmin puolin. Suurimmista
joista ajankohtaan nähden eniten vettä virtasi Kymijoessa, vähiten taas Oulujoessa. Etelä- ja länsirannikon pienissä ja keskisuurissa joissa helmikuun virtaamat olivat pääosin keskimääräistä pienempiä.
Kuukauden loppuessa Pielisen pinta poikkesi +23 cm ajankohdan keskiarvosta, Kallaveden +19, Saimaan +3, Keiteleen -4, Päijänteen+0,Säkylän Pyhäjärven -14, Längelmäveden -3, Näsijärven+13, Lappajärven +8, Lammasjärven +3, Oulujärven -15, Lokan -113 ja
Inarin pinta -1cm. Helmikuussa vettä virtasi Pielisjoessa 104 % kauden 1971-2000 keskiarvosta, Vuoksessa 90, Kymijoessa 118, Paimionjoessa 58, Kokemäenjoessa 86, Kalajoessa 105, Oulujoessa 67, Iijoessa 85, Kemijoessa 97 ja Tornionjoessa 75 %. Pohjavesi
Pohjaveden pinta laski hitaasti talvikaudelle tyypilliseen tapaan. Pienissä pohjavesimuodostumissa Keski- ja Itä-Suomessa oltiin lähellä ajankohdan keskimääräistä arvoa. Rannikkoseuduilla sekä Oulun läänin itäosissa ja Lapin läänissä pohjaveden pinta
oli 10-30 cm alle keskimääräisen. Routa
Runsaslumisilla seuduilla routaa oli keskimääräistä vähemmän. Routaa suli monin paikoin helmikuun aikana alhaalta päin. Lounais-Suomessa roudan paksuus oli keskimäärin 10-20 cm. Uudellamaalla, Kaakkois-, Keski- ja Itä-Suomessa routaa oli 20-30 cm, kun
taas Pohjanmaan vähälumisilla seuduilla routakerroksen paksuus oli 20-50 cm. Kainuussa routaa oli hyvin vähän. Länsi-Lapissa routaa oli 40-100 cm ja Itä-Lapissa runsaamman lumen alueilla hieman keskimääräistä vähemmän eli 40-80 cm. Jäänpaksuus
Järvien jäät olivat helmikuussa pääosin hieman tavanomaista ohuempia maan länsiosaa lukuun ottamatta. Länsi-Suomessa jäät olivat tavanomaisen paksuisia tai hieman vahvempia ohuesta lumipeitteestä johtuen. Lapissa ja Itä-Suomessa jäät olivat koko
helmikuun tavallista ohuempia. Kuun loppuessa jään paksuus oli maan etelä- ja keskiosassa 35-55 cm, pohjoisessa 50-70 cm. Graafit ja taulukot
|