Hydrologinen kuukausitiedote maaliskuu 2004
Kevät alkoi etelässä, vesitilanne edelliskevättä parempi
Maaliskuun sadanta vaihteli keskimääräisen molemmin puolin. Etelä-, lounais- ja länsirannikolla kuun loppupuolen lämpimät säät ja sateet sulattivat lunta jonkin verran ja nostivat virtaamia joissa. Järvien pinnat olivat kuun lopussa pääosin keskiarvoa
ylempänä tai sen tuntumassa. Pienten pohjavesimuodostumien vesitilanne oli suuressa osassa maata lähellä ajankohdan keskimääräistä. Lappia lukuun ottamatta routaa oli tavanomaista vähemmän. Sadanta
Maaliskuussa maan etelä-, keski- ja itäosassa satoi pääosin 30-45 mm, maan länsi- ja pohjoisosassa 15-30 mm. Sadanta vaihteli keskimääräisen molemmin puolin; etelärannikolla ja Keski-Suomessa satoi keskimääräistä enemmän kun taas Länsi-Suomessa ja
suuressa osassa Pohjois-Suomea tavallista vähemmän. Lumen vesiarvo
Etelä-, lounais- ja länsirannikolla lumipeite suli maaliskuun puolen välin jälkeen lämpimien säiden ja sateiden myötä 10-50 mm. Muissa osissa Suomea lumen vesiarvo kasvoi maaliskuun aikana. Lumipeitteen vesiarvo eli lumikuorma oli kuun lopussa
länsirannikolla alle 40 kg/m2, muualla Länsi-Suomessa sekä Utsjoen alueella 40-80 kg/m2. Etelä- ja Keski-Suomessa sekä Pohjois-Lapissa lunta oli 80-130 kg/m2, Vaara-Suomessa sekä suurimmassa osassa Lappia 130-180
kg/m2, paikoin kuitenkin yli 180 kg/m2. Ajankohtaan nähden lunta oli vähän Pohjois-Lapissa ja Länsi-Suomessa, hieman tavallista enemmän Vaara-Suomessa sekä paikoin etelärannikolla. Vedenkorkeus
Suuressa osassa maata järvien pinnat olivat maaliskuun lopussa ajankohdan keskiarvoa ylempänä tai sen tuntumassa. Itä-Suomen alueella lähes kaikkien suurten järvien pinnat olivat keskimääräistä ylempänä. Lapissa järvien vesitilanne oli kuitenkin muuta
Suomea heikompi. Inari saavutti maaliskuussa ajankohdan keskimääräisen korkeuden, mutta Lokan ja Porttipahdan tekoaltaat olivat hyvinkin alhaalla. Virtaama
Virtaamat nousivat maaliskuun puolivälin jälkeen etelä-, lounais- ja länsirannikon joissa pieneen huippuun lumien sulamisesta sekä sateista. Suurten jokien keskivirtaamat vaihtelivat keskimääräisen molemmin puolin. Lapissa virtaamat olivat pääosin
tavallista pienempiä.
Kuukauden loppuessa Pielisen pinta poikkesi +25 cm ajankohdan keskiarvosta, Kallaveden +10, Saimaan +11, Keiteleen +2, Päijänteen +1, Säkylän Pyhäjärven -3, Längelmäveden +0, Näsijärven -14, Lappajärven +13, Lammasjärven +0, Oulujärven +32, Lokan -120
ja Inarin pinta +7 cm. Maaliskuussa vettä virtasi Pielisjoessa 103 % kauden 1971-2000 keskiarvosta, Vuoksessa 93, Kymijoessa 116, Paimionjoessa 121, Kokemäenjoessa 104, Kalajoessa 117, Oulujoessa 75, Iijoessa 93, Kemijoessa 79 ja Tornionjoessa 71 %. Pohjavesi
Pienissä pohjavesimuodostumissa vedenpinta oli pääosin lähellä ajankohdan keskimääräistä; Keski- ja Itä-Suomessa jopa 10-20 cm yli keskimääräisen. Oulun ja Lapin läänissä sekä rannikolla pohjaveden pinta oli 10-30 cm keskiarvon alapuolella.
Maaliskuussa pohjaveden pinta laski lähes koko maassa vähäisestä lumipeitteen sulamisesta huolimatta. Vain maan etelä- ja länsiosien aukeilla moreenimailla pohjaveden pinnat nousivat hieman. Suurissa hiekkaharjuissa pohjaveden pinta oli yhä tavallista
alempana lähes koko maassa. Routa
Routaa oli maaliskuussa melkein koko maassa keskimääräistä vähemmän lukuun ottamatta Lappia, jossa routaa oli tavanomaisesti. Roudan paksuus oli eteläisessä Suomessa keskimäärin 5-30 cm, länsirannikolla 10-40 cm ja Lapissa 40-160 cm. Etelä-Suomen
lumipeitteisillä alueilla routa suli maaliskuun aikana 5-10 cm alhaalta päin. Vähälumisilla alueilla roudan paksuus kasvoi jonkin verran. Jäänpaksuus
Jäänpaksuus kasvoi maaliskuussa vain hieman, ja pääosin kohvana. Etelässä jäät alkoivat kuun lopulla jo heiketä. Jäänpaksuus oli maaliskuun lopussa maan etelä- ja keskiosassa 40-60 cm, Pohjois-Suomessa 60-80 cm. Lapissa jäät olivat ajankohtaan nähden
tavallista ohuempia, muualla paksuudet vaihtelivat keskiarvon molemmin puolin. Graafit ja taulukot
|