SY399 Kemikaalien hormonaaliset vaikutukset ympäristössä: kirjallisuuskatsaus ja kansainvälinen yhteistyö

Eeva Nurmi, 2000

Suomen ympäristö 399, ympäristönsuojelu, 104 s
URN:ISBN:9521107065. Julkaisu on saatavissa vain painetussa muodossa ISBN 952-11-0706-5.

Tiivistelmä

Raportissa on koottu ja arvioitu tietoja hormonitoimintoihin vaikuttaviksi epäiltyjen kemikaalien ominaisuuksista ja käytöstä Suomessa sekä kirjallisuudessa esitettyjä tutkimustuloksia kemikaalien vaikutuksista luonnonvaristen eläinten hormonitoimintoihin. Lisäksi selostetaan testimenetelmiä, tutkimustarpeita sekä alan kansainvälistä yhteistyötä ja Suomen osallistumista siihen. Raportin liitteenä on luettelo aineista, joilla on epäilty tai havaittu olevan hormonaalisia vaikutuksia.

Ympäristössä on havaittu eliöiden hormonitoiminnan häiriöitä, jotka on melko suurella varmuudella voitu liittää kemikaaleihin. Erityisesti on kiinnitetty huomiota vaikutuksiin sukupuolihormonien säätelemissä ominaisuuksissa ja toiminnoissa. Tällaisia ovat mm. kotiloiden ja kalojen sukupuolen muutokset sekä alligaattoreiden, lintujen ja hylkeiden lisääntymisongelmat. Kemikaaleja, joilla on epäilty olevan hormonaalisia vaikutuksia ovat eräät torjunta-aineet, orgaaniset klooriyhdisteet, polyklooratut bifenyylit (PCB), polyklooratut dioksiinit ja furaanit, alkyylifenolietoksylaatit, ftalaatit ja bisfenoli A. Synteettisistä aineista myös eräät lääkeaineet aiheuttavat hormonaalisia vaikutuksia luonnonvaraisissa eläimissä päästessään ympäristöön. Lisäksi myös luonto itse tuottaa hormonien tavoin vaikuttavia aineita, kuten kasviestrogeeneja. Niiden tiedetään vaikuttavan haitallisesti joidenkin eläinten lisääntymiseen, mutta toisaalta niillä saattaa olla mm. sairauksia estävä vaikutus. Vielä ei tiedetä, ovatko kasvisterolien aiheuttamat haitat vai hyödyt suuremmat.

Nykyiset testimenetelmät eivät ole riittäviä hormonaalisten vaikutusten selvittämiseen. Kansainvälisenä yhteistyönä kehitetään sekä testimenetelmiä että testausstrategiaa. Alalla tarvitaan runsaasti myös perustutkimusta sekä riskinarviointi- ja hallintamenetelmien kehittämistä. Suomi osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön lähinnä OECD:n ja EU:n kautta.