SY379 Jokien rakenteellisen tilan arviointi
Taustaa EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin toimeenpanolle Suomen virtavesissä
Minna Hanski, 2000
Suomen ympäristö 379, luonto ja luonnonvarat, 96 s.
URN:ISBN:9521117400, ISBN 952-11-1740-0 (pdf). Julkaisu on saatavissa myös painetussa muodossa (ISBN 952-11-0651-4).
- SY379 Jokien rakenteellisen tilan arviointi_1.pdf * Alkusanat, Sisällys, Johdanto (10 s., 94 kb)
- SY379 Jokien rakenteellisen tilan arviointi_2.pdf * Joen rakenne, sisältö ja merkitys (22 s., 689 kb)
- SY379 Jokien rakenteellisen tilan arviointi_3.pdf * Rakenteellisen tilan arviointimenetelmät (8 s., 312 kb)
- SY379 Jokien rakenteellisen tilan arviointi_4.pdf Suomen joet (11 s., 650 kb)
- SY379 Jokien rakenteellisen tilan arviointi_5.pdf Koekohteet (13 s., 626 kb)
- SY379 Jokien rakenteellisen tilan arviointi_6.pdf EU:n vesipolitiikan puitedirektiivin soveltaminen Suomeen (10 s., 252 kb)
- SY379 Jokien rakenteellisen tilan arviointi_7.pdf Johtopäätökset (6 s., 176 kb)
- SY379 Jokien rakenteellisen tilan arviointi_9.pdf Kirjallisuus, Sanasto (6 s., 167 kb)
- SY379 Jokien rakenteellisen tilan arviointi_8.pdf Liitteet (5 s., 27 kb)
Tiivistelmä
Valmisteilla oleva EU:n vesipolitiikan puitedirektiivi muuttaa Suomessa käytössä olevan vesistöjen tilaluokituksen. Direktiivin mukaan vesistöt on tyypiteltävä, kullekin tyypille on etsittävä erinomaista ekologista tilaa edustavat vertailuolosuhteet ja
vesistöjen tila pitää luokitella biologisten, fysikaalis-kemiallisten ja hydrologis-morfologisten tekijöiden mukaan. Kaikissa vesistöissä on direktiivin mukaan saavutettava hyvä tila tai voimakkaasti muutetuissa ja keinotekoisissa vesistöissä hyvä
ekologinen potentiaali.
Työssä on tarkasteltu direktiivin soveltamista Suomeen erityisesti jokien hydrologis-morfologisen tilan arvioinnin osalta. Euroopan unionin alueella on käytössä useita menetelmiä jokien rakenteellisen tilan arvioimiseksi. Työssä on tarkasteltu muutaman
soveltuvuutta Suomeen. Mikään näistä menetelmistä ei sovellu sellaisenaan: Suomen olosuhteet poikkeavat paljon keskieurooppalaisista ja nämä maamme ominaispiirteet täytyy huomioida menetelmää valittaessa. Paras tulos saataisiin todennäköisesti
yhdistämällä eri menetelmien parhaat puolet. Käyttöön otettavassa menetelmässä tulee hyödyntää olemassa oleva tieto ja ottaa huomioon myös kunnostusnäkökulma.
Joen rakenne, virtaama, veden laatu ja biologia ovat kaikki yhteydessä toisiinsa samoin kuin jokiuoma, tulvatasanne ja valuma-aluekin. Näitä tekijöitä ei pidä tarkastella toisistaan erillään. Joen rakenteellista tilaa, sen parantamismahdollisuuksia ja
perkausten vaikutuksia on tutkittu eteläsuomalaisilla peratuilla joilla. Kohteilla havaittiin, että perkauksen jäljet ovat usein vielä selvästi näkyvissä. Joet ovat usein rehevöityneitä, jopa umpeenkasvaneita, ja virtausnopeudet ovat pieniä.
Fluviaaliprosessit ovat tavallisesti hitaita ja joen rakennetta on muuttanut pääasiassa kasvillisuus. Kunnostusperkaustarvetta voidaan välttää ottamalla joen luontainen rakenne paremmin huomioon vesistösuunnittelussa.
|