Hyppää sisältöön   RSS |  Sivukartta |  På svenska |  In English  
 
ymparisto.fi

       Tarkennettu haku
 
 
Ympäristöministeriö | Suomen ympäristökeskus | Alueellista ympäristötietoa | www.ara.fi
« Edellinen taso
8.6.2007 (Päivitetty)
Pirkanmaan ympäristökeskus
VERSIOT
Englanninkielinen versio
Tulostusversio
Jaa
www.ymparisto.fi > Pirkanmaa > Ympäristön seuranta ... > Selvitykset ja tulokset > Päättyneet selvitykset > Huonekaluteollisuuden maalaamokaappijätteiden kaatopaikkakelpoisuus
  
Uudistamme verkkopalvelua kevään 2013 aikana.
Lue lisää uudistuksesta

Vastaa uudistusta koskevaan asiakaskyselyyn

Huonekaluteollisuuden maalaamokaappijätteiden kaatopaikkakelpoisuus

Aihe ja tavoitteet

Tässä tutkimuksessa kartoitettiin huonekalujen ruiskumaalauksessa muodostuvista maalaamojätteistä liukenevien yhdisteiden haitallisuutta vertailemalla kahdeksan eri tehtaan jätteitä keskenään. Tutkimuksessa pyrittiin löytämään testausmenetelmä, jolla voidaan yhdenmukaistaa vastaavanlaisten jäte-erien kaatopaikkakelpoisuuden testaamista tulevaisuudessa.

Tulokset

Eurooppalaisen standardisointijärjestön CEN/TC 292 ravisteluun perustuva liukoisuustesti SFS-EN 12457-2 sekä kemiallisten pitoisuusmääritysten lisäksi käytetyt akuuttia toksisuutta mittaavat testit: sipulin juuren kasvunestymistesti, valobakteeritesti sekä RET-testi, soveltuivat sekä kuivakaapin pölynäytteiden että märkäkaapin lietteiden tutkimiseen. Liukoisuustestisuodoksista määritetty kokonaisorgaanisen hiilen liuennut määrä ja suodoksen akuutti toksisuusmääritys osoittautui parhaimmaksi ympäristöhaitallisuuden arviointikeinoksi tämän tyyppisten jätemateriaalien vertailemisessa. Todennäköisin toksinen haitta-aine kuivakaapin pölyissä on formaldehydi. Jos jätemateriaali joutuu kaatopaikoilla kosketuksiin sadeveden kanssa, formaldehydiä voidaan olettaa suotautuvan kaatopaikan suotovesiin pitkän ajanjakson kosteusolosuhteiden ja lämpötilavaihteluiden vaikutuksesta. Märkäkaapin sakkojen koostumus oli sama, mutta pitoisuustasoissa oli selviä eroja. Eniten liuottimia sisältävät sakat olivat myös toksisimpia. Kaikki lietteet olivat erittäin märkiä. Märkälietteiden nestepitoisuutta tulisi huomattavasti alentaa ennen kaatopaikkaläjitystä nykyisestä n. 70 % kosteuspitoisuudesta. Esikäsittelymenetelmiä kuivan pölyjätteen formaldehydipitoisuuden alentamiseksi sekä märkälietteiden kosteuspitoisuuden alentamiseksi tulisi selvittää ja kehittää.

Julkaisut

Vaajasaari K., Kulovaara M., Joutti A. ja Schultz E 2001. Huonekaluteollisuuden maalaamokaappijätteiden kaatopaikkakelpoisuus. Pirkanmaan ympäristökeskuksen monistesarja 14. 16 s. + liitteet.

Tutkijat ja yhteystiedot

Kati Vaajasaari, Maaret Kulovaara, Pirkanmaan ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Anneli Joutti, Eija Schultz, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Lisätietoja

Kati Vaajasaari, Pirkanmaan ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

 

© Copyright Valtion ympäristöhallinto  | Palvelukuvaus  | Jätä palautetta | Yhteystiedot