Euroopan unionin päästökauppa
Direktiivi Euroopan laajuisesta kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestämisestä (2003/87/EY) tuli voimaan vuonna 2003. EU:n päästökauppa alkoi vuoden 2005 alussa. Direktiivi luo yhteisön laajuiset markkinat päästöoikeuksille.
Suomessa päästökauppa koskee noin 500 energiantuotanto- ja teollisuuslaitosta. EU:n alueella päästökaupan piiriin kuuluu noin
12 000 laitosta. Unionin kaikki 27 jäsenmaata ovat mukana päästökaupassa.
EU:n päästökauppadirektiivillä pyritään hillitsemään ilmastonmuutosta ja täyttämään sekä Euroopan unionin että Kioton ilmastosopimuksen asettamat tavoitteet ilmastonmuutoksen hillinnässä.
Päästökauppa on kustannustehokasta ilmastopolitiikkaa, sillä markkinoiden toiminnan ohjaamana päästöjen vähentäminen tapahtuu siellä, missä se on edullisinta.
EU:n päästökauppajärjestelmä on yhteisön sisäinen politiikkatoimi eikä sitä pidä sekoittaa Kioton pöytäkirjan tarkoittamaan kansainväliseen (maiden välillä tapahtuvaan) päästökauppaan.
Päästökaupan ensimmäinen kausi kattoi vuodet 2005-2007. Päästökauppa koskee 20 megawattia suurempien polttolaitosten sekä eräiden teräs-, mineraali- ja metsäteollisuuslaitosten ja prosessien hiilidioksidipäästöjä (CO2). Suomi ulottaa päästökaupan myös osaan pienistä kaukolämpölaitoksista. Markkinoiden toiminnan ja järjestelmän kustannustehokkuuden kannalta mahdollisimman laaja järjestelmä on perusteltu.
Päästökauppa koskee seuraavia toimijoita:
| TOIMINNAT |
KAPASITEETTIRAJAUS |
| Energia-ala |
|
| polttolaitokset (lukuun ottamatta ongelma- ja yhdyskuntajätteen polttolaitoksia) |
lämpöteho yli 20 MW |
| öljynjalostamot |
|
| koksaamot |
|
| Rautametallien tuotanto ja jalostus |
|
| metallimalmien pasutus- tai sintrauslaitokset |
|
| raakarautaa tai terästä tuottavat laitokset mukaan lukien jatkuva valu |
kapasiteetti yli 2,5 tonnia tunnissa |
| Mineraaliteollisuuden tuotantolaitoksista |
Tuotantokapasiteetti: |
| sementti |
yli 500 t/pv |
| kalkki |
yli 50 t/pv |
| lasi/lasikuitu |
yli 20 t/pv |
| keraamisten tuotteiden poltto |
yli 75 t/pv tai uuni: yli 4 m3 tai 300 kg/m3 |
| Muut teollisuuslaitokset |
|
| massanvalmistus puusta tai muista kuiduista |
|
| paperin tai kartongin valmistus |
kapasiteetti yli 20 tonnia päivässä |
Päästöoikeuksien jakaminen kaudelle 2008-2012
Komissio on antanut päätöksensä jäsenmaiden kauden 2008-2012 jakosuunnitelmia koskevista esityksistä. Asian käsittely on kuitenkin joiltakin osin vielä kesken.
Suomessa päästökauppalakia (683/2004) on muutettu kauden 2008-2012 jakosuunnitelman tarpeita varten. Lakiin sisältyvät mm. toisen päästökauppakauden toimialakohtaiset päästöoikeuksien jakoperusteet. Suomessa työ- ja elinkeinoministeriö vastaa päästökauppalain sekä kansallisen jakosuunnitelman valmistelusta.
Suomessa päästöoikeudet jaetaan sekä ensimmäisellä että toisella kaudella ilmaiseksi. Jäsenmaat voivat myös huutokaupata toisella kaudella enintään 10 prosenttia oikeuksista. Useat jäsenmaat aikovat soveltaa huutokauppamahdollisuutta toisella kaudella.
Päästölupa Energiamarkkinavirastolta
Päästökaupan piiriin kuuluvat laitokset eivät saa toimia ilman päästökauppaviranomaisen antamaa päästölupaa. Suomessa toiminnanharjoittaja hakee kasvihuonekaasujen päästöluvan Energiamarkkinavirastolta. Lupahakemuksen tulee sisältää tietoja mm. käytettävästä teknologiasta, raaka-aineista, päästölähteistä sekä päästöjen tarkkailusta ja raportoinnista. Lupa edellyttää, että laitos tarkkailee hiilidioksidipäästöjään luotettavasti ja toimittaa päästöraportin vuosittain.
Päästökaupan laitokset vastaavat päästöjen tarkkailusta ja
raportoinnista ohjeiden mukaisesti. EY:n komissio on julkaissut ohjeet päästöjen tarkkailusta ja raportoinnista. Ohjeet on uusittu päästökaupan toista kautta varten. Ennen päästöraporttien toimittamista
päästökauppaviranomaiselle ne on todennettava. Todentamisesta vastaa riippumaton todentaja, joka laatii asiasta lausunnon.
Päästökaupan piiriin kuuluvien laitosten tulee noudattaa niille myönnettyjä päästörajoja. Jos laitoksen päästöt ylittävät sen saamien päästöoikeuksien määrän, on laitoksen joko vähennettävä päästöjään tai ostettava markkinoilta lisää päästöoikeuksia. Vastaavasti yritys voi myydä ylimääräiset päästöoikeutensa tai säästää ne seuraavalle vuodelle.
Toiminnanharjoittaja, joka ei ole palauttanut riittävää määrää päästöoikeuksia, joutuu maksamaan sakkoa. Sakon määrä on 100 euroa/CO2 -tonni toisella kaudella.
Päästökaupan toisella kaudella toiminnanharjoittavat voivat hyödyntää ns. Kioton hankemekanismeilla hankittuja päästövähennyksiä päästökaupan piirissä. Asiasta on tarkemmat säännöt kansallisessa jakosuunnitelmassa.
Päästökauppadirektiivin uudistaminen
Komissio julkaisi 23.1.2008 ehdotuksensa päästökauppadirektiivin muuttamisesta. Ehdotus sisältyy ns. ilmasto- ja energiapakettiin. Uudistus koskee järjestelmän kolmatta kautta eli 2012 jälkeistä aikaa. Tavoitteena on, että muutoksesta voidaan päättää vuoden 2009 alkuun mennessä.
Lisätietoja
Yli-insinööri Magnus Cederlöf, ympäristöministeriö, puh. 050 361 6439, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
|