Maatalouden vesiensuojelu

Maatalouden vesistökuormitus

	Maatalousalue. Kuva Timo Yrjänä.

Peltoviljelystä aiheutuva fosfori- ja typpikuormitus on yksi merkittävimmistä maatalouden ympäristöhaitoista. Pelloilta vesistöihin vuosittain huuhtoutuvan fosforikuormituksen määrän on arvioitu olevan 0,9 - 1,8 kg/ha ja typpikuormituksen 10 - 20 kg/ha (Rekolainen ym. 1995).

Maataloudesta ja puutarhatuotannosta peräisin oleva vuosittainen kokonaisfosforikuormitus oli vuosina 2001 - 2005 keskimäärin 3 000 tonnia. Samaan aikaan vuosittainen typpikuormitus oli 30 000 tonnia (Ympäristöministeriö, vesiensuojelun suuntaviitat vuoteen 2015).

Maatalouden fosforikuormituksen osuus ihmistoiminnoista aiheutuvasta vesien kokonaisravinnekuormituksesta oli vuonna 2004 noin 63 % ja typpikuormituksen noin 51 %.

Maatalouden vesiensuojelun tavoitteet

Vesiensuojelun tavoitteesta (Valtioneuvoston periaatepäätös 19.3.1998) vähentää maatalouden ravinnekuormitus vuoteen 2005 mennessä puoleen 1990-luvun alkupuolen tasosta ollaan maataloudessa selvästi jäljessä ja merkittäviä lisätoimia tarvitaan tavoitteen saavuttamiseksi. Maatalouden kuormittamien vesien käyttökelpoisuus ei ole myöskään vielä parantunut, vaikkakin vähäistä paranemista voi tapahtua viiveellä peltojen lannoituksen ja peltojen ravinnetaseiden pienenemisen seurauksena. 

Vuonna 2006 valtioneuvoston periaatepäätöksessä (23.11.2006) annettiin uudet vesiensuojelun suuntaviitat vuoteen 2015. Tavoitteena on, että maatalouden ravinnekuormitusta vähennetään vuoteen 2015 mennessä vähintään kolmanneksella vuosien 2001-2005 keskimääräisestä tasosta.

Maatalouden vesiensuojelumenetelmiä

Maataloudessa käytettäviä vesiensuojelumenetelmiä ovat

• lannoituksen vähentäminen
• kevennetyt muokkausmenetelmät
• viherkesannointi
• torjunta-aineiden käytön vähentäminen
• salaojitus
• säätösalaojitus
• kalkkisuodinojitus
• suojakaistat ja -vyöhykkeet
• laskeutusaltaat
• kosteikot

Maataloudessa fosforin huuhtoutuminen on vahvasti riippuvainen kiintoaineen huuhtoutumisesta, koska fosfori yleensä on sitoutunut kiintoaineeseen. Kuitenkin rehevöitymistä aiheuttaville leväkasvustoille käyttökelpoisin fosfori on liukoisessa muodossa. Ekholmin (1998) mukaan maatalouden kokonaisfosforikuormituksesta 28 % on leville käyttökelpoista, lähinnä liukoista reaktiivista fosforia. Näin ollen fosforin aiheuttamien vesistöhaittojen torjumisessa pitää kiinnittää huomiota maaperän eroosion estämisen lisäksi myös liukoisen fosforin huuhtoutumisen estämiseen.

Maatalouden vesistökuormituksen vähentämiseen liittyvä tutkimus

Maatalouden vesistökuormitusta on tutkittu vuosina 1988 - 1991 Maatalous ja vesistöjen kuormitus-, eli MAVERO-yhteistutkimusprojektissa, jonka tavoitteena oli mm. selvittää maatalouden aiheuttamaa kuormitusta ja sen vaikutuksia sekä kehittää toimenpiteitä maataloudesta aiheutuvan kuormituksen vähentämiseksi.

Maatalouden vesistövaikutuksia on tutkittu myös Loimijoki-projektissa vuosina 1991 - 1997, Vantaanjoen maatalouden vesiensuojeluprojektissa vuosina 1995 - 1997 sekä meneillään olevissa Life-Lestijoki-projektissa, Vihta-projektissa ja Kestävä maatalous Vantaanjoella -projektissa.

Maatalouden tutkimuskeskuksessa on toteutettu useita maatalouden vesiensuojeluun liittyviä tutkimusprojekteja. MTT:n tutkimuksiin liittyviä linkkejä on tallennettu yllä oleville maatalouden vesiensuojelumenetelmiä esitteleville sivuille. Tietoja käynnissä olevista ja päättyneistä MTT:n tutkimuksista voit etsiä myös hakulomakkeen avulla. Maatalouden vesiensuojeluun ja alan tutkimukseen liittyvää tietoa on koottu myös Suomen ympäristökeskuksen Viljelijän ympäristötieto -sivuille.

Sivuston on koonnut RiverLife-projektille Olli-Pekka Vieltojärvi.

Sivun alkuun