Teno - luonnontilainen lohijoki

Tenojoen säilyttäminen luonnontilaisena lohijokena - ympäristötyöt, ekologinen tila ja seuranta

Tenojoen vesistöalueella toteutettiin vuosina 2002 - 2006 laaja ympäristöhankekokonaisuus yhteistyössä kuntien ja norjalaisten vastuutahojen kanssa. Tenojoen säilyttäminen luonnontilaisena lohijokena - ympäristötyöt, ekologinen tila ja seuranta -hanke tuotti Tenojoen soutu- ja kalastusmatkailualueista kartat, jotka ovat kaikkien ulottuvilla Utsjoen kunnan verkkosivuilla. Lisäksi parannettiin Tenojoen vesistömallin ennustetarkkuutta täydentämällä sitä Norjan puolen virtaama- ja lumihavaintotiedoilla. Hankkeessa jatkettiin myös sivujokien ja purojen kalojen vaellusesteiden kartoittamista ja ongelma-alueiden korjaamista. Matkailua ja virkistyskäyttöä palvelevia polkuja ja rappusia lisättiin, samoin kuin rantautumis- ja tulentekopaikkoja suosituimmille alueille. Hankkeessa selvitettiin myös vesistön ekologinen tila, joka on uusimpienkin EU-kriteerien mukaan pääosin erinomainen.

Lisätietoja:                                        

Timo Alaraudanjoki, puh. 0400 188 466
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Preservation of the River Tenojoki as a Salmon River in its Natural State (pdf, 1468 Kb)

Alaköngäs, Boratbokcájohkan yläosa. Kuva Tiina Salin.

Tenojoen vesistöalue

Tenojoki virtaa Suomessa Utsjoen ja Inarin kuntien ja Norjan puolella Kaarasjoen, Tanan ja Kautokeinon kuntien lävitse. Joki muodostaa yhdessä latvajokensa Inarijoen kanssa 283 km:n matkalla osan Suomen ja Norjan välisestä rajasta. Tenojoen valuma-alueen pinta-ala on 16 386 km², josta 31 % on Suomen puolella.

Vesistö virtaa etelästä pohjoiseen, ja varsinainen Tenojoki alkaa Suomen puolelta Inarijoen ja Kaarasjoen yhtymäkohdasta Karigasniemen kylän alapuolelta. Valtakunnan rajan muodostava jokiosuus alkaa Inarijoen latvoilta ja päättyy Norjan puolella Båtengin eli Venekentän kylän ja Suomen puolella Nuorgamin kylän kohdalla. Joki laskee Tenovuonoon ja viimeiset 50 km se virtaa Norjan puolella.

Metsä ja paljakka kattavat kumpikin noin 40 % valuma-alueesta ja suot noin 10 %. Koivumetsää kasvaa rannikolla vain noin 20 - 30 metrin, mutta sisämaassa jopa 400 metrin korkeudelle merenpinnasta. Tenojokivarren kasvillisuus on karuista ilmasto-olosuhteista johtuen hitaasti uusiutuvaa ja siten altista vaurioille. Tenon rannoilla kasvaa subalpiinisia tunturikoivikoita ja Nilijoelta etelään esiintyy yksittäisiä männiköitä. Piesjoelta alkaen yläjuoksulle mentäessä kasvaa mänty sekapuuna koivumetsikössä.

Tenojoki sivujokineen on tärkein Pohjois-Atlantin lohen lisääntymisjoki. Lohisaaliit vaihtelevat suuresti eri vuosina, mutta Riista- ja kalatalouden tutkimusten mukaan selvää laskevaa tai nousevaa pitkäaikaismuutosta ei ole havaittavissa. Edelliset huippuvuodet osuivat 2000-luvun alkuun vuosille 2000 - 2002. Vuonna 2002 Tenojoen lohisaalis oli Suomen puolella 90 tonnia ja Norjan puolella 100 tonnia.