Julkaisut
TEHO ja TEHO Plus -hankkeiden julkaisusarja, raportit, selvitykset sekä toimintakertomukset ovat koottu omille alasivuille vasemmalla olevaan valikkoon.
|
 |
| Suurin osa TEHO ja TEHO Plus -hankkeiden julkaisuista on myös tilattavissa painettuna versiona. Lisätietoja Silva Wilanderilta, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi [silva.wilander] |
UUSI JUTTUSARJA!
Viljelijähaastattelut
TEHO Plus -hankkeessa on mukana noin 170 maatilaa eli TEHO-tilaa Lounais-Suomen alueelta. Viljelijähaastatteluiden kautta nostamme esiin joitakin hyviä esimerkkejä käytännön ratkaisuista näillä tiloilla.
Ryökkään tila tehostaa ympäristötoimia yhteistyöllä
| |
|
 |
|
Mikko Ryökäs on tyytyväinen vuonna
2011 perustettuun kosteikkoon
Kuva: Eriika Lundström
|
| |
Lietolainen Ryökkään tila on panostanut ympäristönhoitoon kokonaisvaltaisesti. Uunituoretta kosteikkoa ympäröivät lampaiden laiduntamat rinneniityt ja peltojen alaosien suojavyöhykkeet. Ne muodostavat yhdessä tehokkaan monimuotoisuus- ja vesiensuojelupaketin. Tähän on tarvittu paitsi kiinnostusta omaa ympäristöä kohtaan myös aimo annos yhteistyötä. Mikko Ryökkään mielestä yhteistyö naapureiden kanssa on paitsi antoisaa myös
taloudellisesti kannattavaa.
Vuokrasopimus velvoittaa hoitamaan ympäristöä
| |
|
 |
|
Turun kaupungin maatilaintarkastaja
Timo Sirkiä. Kuva: Reetta Hulmi
|
| |
Kunta voi vaikuttaa vuokramaittensa käyttöön. Turun kaupungin 2000 peltohehtaarista omassa viljelyssä oleva kymmenennes on luomutuotannossa, ja vesiensuojelussa käytetään muun muassa suojavyöhykkeitä ja kosteikkoja. Myös ulkopuolisille vuokrattujen peltojen vuokrasopimukset ovat kaupungin maatilaintarkastajan Timo Sirkiän mukaan tarkkoja ja harkittuja. Vuokrasopimuksissa voidaan vaatia suojavyöhykkeiden perustamista vesistöön rajautuvilla lohkoilla. Lisäksi pyritään edistämään peltojen kalkituksia, pientareiden niittoa ja kosteikkojen perustamista.
RaviMeri ravitallin lanta palaa peltoon Kokemäellä
| |
|
 |
|
RaviMerin omistaja Meri Elomaa
Kuva: Reetta Hulmi
|
| |
Meri Elomaan ravitallille tuodaan heinää 25 kilometrin päästä
Kauvatsalta. Tallin lantala tyhjenee aina heinäkuorman tullessa, kun rehunviljelijä vie lannan pellolle paluukyydissä. Kun pyöröpaalit on purettu traktorin kyydistä, tilalle lastataan lantaa. Hevosten vuosittain tuottama reilut 500 kuutiota lantaa päätyy lannoitteeksi ilman maksuja puolin tai toisin. Asia järjestyi yksinkertaisesti – kysymällä.
Kaistin tila säästää energiaa suunnitellusti
| |
|
 |
|
Vesa Harjunmaa laskee investointien
kannattavuuden tarkasti. Kuva: Reetta Hulmi
|
| |
Huittislainen Kaistin tila on investoinut paljon energian säästöön. Lihasikalan valinnat maksavat itsensä takaisin pieninä käyttökustannuksina. Vesa ja Sari Harjunmaa teettivät tilalleen energiasuunnitelman vuonna 2010. ProAgrian tekemä suunnitelma oli Satakunnan ensimmäinen, eikä ole sattumaa, että se tehtiin juuri Kaistin tilalle. Harjunmaita kiinnostaa energiansäästö, ja suunnitelman esittämät toimet olikin jo käytännössä päätetty toteuttaa.
Kerääjäkasvit kuohkeuttavat Hämölän perunapeltoja
| |
|
 |
|
Hämölän tilan isäntä kannustaa kokeilemaan
kerääjäkasveja. Kuva: Reetta Hulmi
|
| |
Varhaisperunan noston jälkeen paljas pelto on altis ravinnehuuhtoumille. Pellolle kylvettävät kerääjäkasvit pysäyttävät ravinteiden paon ja parantavat maan rakennetta. Hyvä kerääjäkasvusto myös vähentää rikkakasvien leviämistä. Rymättylän Otavan saaressa perunaa viljelevä Kari Hämölä on käyttänyt kerääjäkasvina jo pitkään kauraa, sillä sen siementä on ollut varastossa. Perunat nostetaan juhannuksen aikaan, ja naattien kuivuttua Hämölä kylvää kauran kylvökoneella.
Suomisten maitotila kierrättää ravinteet yhteistyön avulla
| |
|
 |
|
Jaakko Suominen on tuottanut luomumaitoa
jo vuodesta 1995. Kuva: Reetta Hulmi
|
| |
Luomumaitoa tuottava Vennan tila Turun Tortinmäessä laittaa ravinteet hyötykäyttöön luovuttamalla lantaa rehunsa sopimusviljelijöille. Yhteistyökumppaneiden löytäminen on käynyt helposti, kun kaikki voittavat. Suomiset tuntevat sopimusviljelijänsä ja sopimukset joustavat tarvittaessa. Ymmärtämys ja joustavuus ovatkin toimivan yhteistyön ehdot. Ekologisuuden nimissä kaikki toiminnot pyritään pitämään mahdollisimman lähellä.
Ylämaankarja hoitaa maisemaa ja uhanalaisia perinnebiotooppeja
| |
|
 |
|
Osmo Mäki-Jaakkola on ottanut itselleen
paimenpojan roolin. Kuva: Jaana Röytiö
|
| |
Kun naapuriin ilmestyi ylämaankarjaa 2000-luvun alkupuolella, Osmo Mäki-Jaakkola vuokrasi niistä viisi pitämään siisteinä ränsistymään alkaneita vanhoja ranta- ja metsäniittyjä. Nyt omaa karjaa on jo noin 50 päätä ja hoidettavaa laidunaluetta noin 80 hehtaaria. Parin vuoden takaisen sukupolvenvaihdoksen myötä karjasta, tilan viljelystä ja kasvihuoneista vastaa Mikko Mäki-Jaakkola ja Osmo on ottanut itselleen paimenpojan roolin. Eläinmäärä on tällä hetkellä sopiva suhteessa laidunmäärään. Ja työtä yhdelle paimenpojalle on riittävästi.
Mäkitalot ovat tyytyväisiä lannan separointilaitteeseen
| |
|
 |
|
Mäkitalot investoivat separointilaitteeseen
jo vuonna 2006. Kuva: Jaana Röytiö
|
| |
Separointilaitteeseen Mäkitalot päätyivät kokeilunhalusta sikalalaajennuksen yhteydessä. He halusivat vähentää lietteenlevityksen hajuhaittoja ja kohdistaa lannan ravinteet paremmin lohkoille. Separoinnin hyödyiksi Mäkitalot laskevat veden säästön,kun lietekuilujen huuhtomiseen käytetään veden sijasta separoitua nestettä. Nestejaetta tarvitsee myös sekoittaa ennen levitystä huomattavasti vähemmän kuin lietelantaa. Lannan ravinteet saadaan hyödynnettyä taloudellisesti helpommin isommalle alalle lohkojen ja kasvien tarpeiden mukaisesti.
Rauhalan tilalla käytetään suojavyöhykeheinää possujen virikkeenä
| |
|
 |
|
Rauhalan tilan isäntä Arto Mikola.
Kuva: Jaana Röytiö
|
| |
Rauhalan tilan sikalassa on tarjoiltu heinää eläinten virikkeeksi jo usean vuoden ajan. Yleissuunnitelman suositusten mukaisesti puroon rajoittuvan peltolohkon reunaan perustettiin vuonna 2011 suojavyöhyke, jonka korjuusato käytetään nyt hyödyksi virikkeenä. Mikolat ovat tyytyväisiä siihen, että lohkon muoto ja viljeltävyys parani. Kaupan päälle tuli vesiensuojeluhyöty. Tilan rutiinit eivät muuttuneet, koska heinäsatoa on korjattu pieniltä metsän reunalohkoilta aiemminkin.
Sinimailanen rytmittää Ylönkylän peltojen viljelykiertoa
| |
|
 |
|
Matti Erjala Sinimailaskasvuston keskellä.
Kuva: Peter Fritzén
|
| |
Sinimailanen on ollut keskeinen nurmiseoksen kasvi Ylönkylän peltojen viljelyssä jo pitkään. Ensituntuman kasviin tilan isäntä Matti Erjala sai jo Pohjois-Amerikan harjoitteluajalta. Ajatus hautui lähes kolmekymmentä vuotta, kunnes kasvi otettiin tilalla kokeiluun vuonna 2004. Tavoitteena oli sinimailasen avulla parantaa maankasvukuntoa sekä hyödyntää sen esikasviarvoa typensitojana.
|