Ilmoita luontohavaintosi
SYKE ja ympäristöministeriö kannustavat kansalaisia ilmoittamaan luontohavaintojaan asiantuntijoille. Ilmoittamalla omat havaintosi autat luonnon ja Itämeren tilan seurantaa, toimenpiteiden kohdentamista ja tiedotusta. Luontohavaintoja keräävät myös monet muut organisaatiot.
Havainnot Itämerellä
Voit auttaa Itämeren tilan tutkimusta ilmoittamalla omia havaintojasi viranomaisille ja tutkijoille. SYKE kokoaa Itämeren sinilevä-, rakkolevä-, meduusa-, pyöriäis- ja vieraslajihavaintoja. Sinilevät
Runsaat sinileväkukinnat 1990-luvulla herättivät levätilanteen systemaattiseen seurantaan ja säännölliseen tiedottamiseen yleisölle. Koska myrkylliset levät rajoittavat uimista ja veden käyttöä, rannoilla ja vesillä liikkujien on tärkeää tietää sinilevien esiintymisestä.
Levien esiintyminen vaihtelee säätilan ja tuulten mukaan, joten viranomaisten leväseuranta ei voi olla kattavaa. Kansalaisten levähavainnot täydentävät erinomaisesti valtakunnallista seurantaa, jota tehdään rannikon näytteenottopaikoilla, kauppalaivoilla ja tutkimusaluksilla, rajavartioston valvontalennoilla sekä satelliiteilla.
Seurantaa toteuttavat yhteistyössä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kunnalliset ympäristöviranomaiset, Rajavartiolaitos ja Suomen ympäristökeskus.
Kansalaisten sinilevähavainnot menevät tutkijoiden ja viranomaisten käyttöön hyödynnettäväksi levätilanteen arvioinnissa, tiedotuksessa ja tutkimuksessa. Rakkolevät
Rakkolevän esiintyminen kertoo paljon meren tilasta.Se kasvaa ja voi hyvin siellä, missä meri voi hyvin. Se tarjoaa elinympäristön monille muille lajeille pohjoisen Itämeren kovilla pohjilla. Yhden rakkoleväyksilön suojissa voi elää jopa yli 20 muuta lajia.
Viime vuosikymmeninä rakkolevän määrä on vähentynyt mm. rehevöitymisen vuoksi.
Kansalaisten rakkolevähavainnot täydentävät erinomaisesti tutkijoiden ja viranomaisten seurantaa, jota tehdään rannikon tutkimuspaikoilla sukeltaen ja videoiden vedenalaista elämää.
Tutkijoiden ja yleisön havaintojen perusteella luodaan yleiskuva rakkoleväkasvustojen tilasta ja levinneisyydestä Suomen rannikolla.
Omien sini- ja rakkolevähavaintojen ilmoittaminen
Voit ilmoittaa havaintosi joko Internetin Järviwiki-palvelussa tai älypuhelimella. Tiedot tallentuvat tietojärjestelmään ja ovat kaikkien nähtävillä.
- Järviwikiin voit ilmoittaa joko yksittäisen havainnon tai perustaa oman havaintopaikan myös merialueelle ja merkitä sinne havaintosi.
- Oman havaintopaikkasi avulla voit seurata tilanteen kehitystä viikosta, kuukaudesta ja kesästä toiseen.
- Vaihtoehtoisesti voit ladata älypuhelimeesi Levävahti-sovelluksen. Sen avulla lähetetyt havainnot julkaistaan Järviwikin verkkosivuilla.
Ilmoita levä- tai rakkolevähavaintosi Järviwikissä
Perusta oma merialueen havaintopaikka Järviwikiin
Lataa älypuhelimeesi sovellus, jolla ilmoitat levähavaintoja Meduusat
Meduusahavaintojen ansiosta saamme lisää tietoa Itämerelle tyypillisten korvameduusojen esiintymisestä, niiden alueellisesta ja ajallisesta vaihtelusta sekä elinympäristön olosuhteista.
Korvameduusa Aurelia aurita on Itämeren alkuperäislaji, jonka määrä vaihtelee voimakkaasti. 1970- ja 1980-luvuilla niitä oli paljon, mutta kanta vähentyi sen jälkeen parin vuosikymmenen ajaksi.
Yleisöhavaintojen ansiosta tiedämme, että kanta on taas selvästi runsastunut vuosina 2010 ja 2011. Tavallisimmin meduusoja havaitaan runsaasti alkusyksyllä, kun ne vesien jäähtyessä ajautuvat mataliin lahdelmiin ja kuolevat.
Havainnot auttavat tutkijoita selvittämään, missä oloissa korvameduusoja on paljon ja mitkä tekijät vaikuttavat yksilömääriin. Runsaista esiintymistä voidaan varoittaa mm. voimaloita, joiden jäähdytysjärjestelmien vedeottoputkistoja meduusaesiintymät voivat tukkia. Viranomaisten Itämeren seurantaohjelmista ei saada tietoa meduusojen runsaudesta ja vuosien välisestä vaihtelusta.
- Voit ilmoittaa meduusahavainnoistasi verkossa Itämeriportaalissa olevalla lomakkeella.
Itämeriportaalin meduusahavaintolomake Pyöriäiset
Aiemmin Suomen rannikoilla tavattu pikkuvalaisiin kuuluva pyöriäinen on nykyisin Itämerellä erittäin uhanalainen laji. Viime vuosisadalla pyöriäiskantaa verottivat metsästys, 1940-luvun toistuvat kovat pakkastalvet ja sota sekä kalanpyydykset, joihin pyöriäisiä juuttui kiinni ja hukkui.
Sittemmin ympäristömyrkyt, elinympäristöjen tuhoutuminen ja tehostunut kalastus ovat haitanneet kannan elpymistä.
Itämeressä Tanskan salmien sisäpuolella on arvioitu olevan 200-600 pyöriäisyksilöä lähinnä Saksan ja Puolan rannikoilla. Ruotsin rannikolla niitä tavataan säännöllisesti maan eteläkärjen tuntumassa. Varsinaisen Itämeren puolella on satunnaisia havaintoja.
Suomen aluevesillä on vuosittain havaittu yksittäisiä pyöriäisiä ja joskus myös muutaman eläimen parvia.
Havaintojen avulla selvitetään pyöriäisten esiintymistä Suomen rannikkovesillä ja seurataan kannan kehitystä. Yleisön havainnot tukevat myös SAMBAH-hanketta, jossa vedenalaista kuuntelutekniikkaa käyttäen selvitetään pyöriäisten esiintymistä Itämerellä vuosina 2011-2012.
Suomessa pyöriäishavaintoja on kerätty vuodesta 2001 alkaen. Hankkeessa ovat mukana ympäristöministeriö, WWF Suomi, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Särkänniemen delfinaario ja Ahvenanmaan maakuntahallitus.
- Ilmoita havaintosi joko ympäristöministeriön tai Itämeriportaalin sivuilta löytyvällä lomakkeella.
- Jos suinkin mahdollista, valokuvaa havainto ja liitä kuva ilmoitukseen.
- Voit täyttää lomakkeen verkossa tai tulostaa sen ja lähettää sähköpostilla tai kirjeitse ympäristöministeriöön.
- Jos lajimäärityksesi jää epävarmaksi, kuvaile mahdollisimman tarkasti eläimen väritys, koko, muoto ja käytös.
Itämeriportaalin pyöriäishavaintojen lomake
Voit myös postittaa havainnon osoitteeseen:
Penina Blankett, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi , Ympäristöministeriö, PL 35, 00023 VALTIONEUVOSTO Vieraslajit
Vieraslajeja pidetään yhtenä uhkana maailman meriekosysteemeille. Itämeren vieraslajien havainnointi on tällä hetkellä satunnaista ja uuden lajin saapuminen saatetaan huomata jopa vuosien viipeellä. Vieraslajien uhkien arviointi, mahdollinen torjunta ja haittojen minimointi edellyttävät nykyistä parempaa tietoa lajien levinneisyydestä. Tästä syystä yleisön ilmoitukset epäillyistä tai havaituista vieraslajeista ovat tärkeitä.
Itämereen on viime vuosina saapunut useita uusia, sen ekosysteemille vieraita eliölajeja. Helpoimmin havaittavia ja tunnistettavia vieraslajeja ovat mustatäplätokko, hopearuutana, taskuravut ja sirokatkarapu.
Itämeren vieraslajihavaintoja keräävät Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ja Suomen ympäristökeskus yhteistyössä. Havaintojen avulla tutkijat arvioivat uuden lajin leviämisnopeutta ja mahdollisia vaikutuksia ekosysteemin toimintaan. Joidenkin lajien kohdalla nopealla toiminnalla voidaan lajin leviäminen jopa pysäyttää.
Ethän palauta vierasta lajia takaisin mereen!
- Voit ilmoittaa vieraslajihavaintosi verkkolomakkeella Itämeriportaalissa tai RKTL:n verkkosivuilla.
- Kerro eliön tuntomerkit, tiedot löytöpaikasta ja oletettu laji. Napsauta myös karttaa havaintopaikan kohdalta.
- Lomakkeelle kannattaa ladata valokuvia havaitusta eliöstä lajinmäärityksen varamistamiseksi.
Vieraslajihavaintojen ilmoituslomake
|