Ajankohtainen tulva-, lumi- ja jäätilanne
| |
|
| |
Valunta- ja tulvatilanne
|
|
AUTOMAATTISET VAROITUKSET
|
Iijoen ja Oulujoen vesistöissä tulvii, Ounasjoen ja Ivalojoen virtaamat nousussa
Päivitetty 16.5.2012 (SYKE)
Oulujoen vesistöalueella Lammasjärven vedenpinta on enää muutaman sentin päässä vahinkorajasta ja noustessaan vesi uhkaa muutamia omakotitaloja Kuhmossa. Tarvittaessa pelastuslaitos voi suojata yksittäisiä kohteita. Ennusteen mukaan vedenkorkeus voi nousta vielä 5-10 cm, mutta merkittäviä vahinkoja ei vielä ennustetulla vedenkorkeudella ole odotettavissa. Oulujoen vesistössä vedet ovat muutenkin erittäin korkealla ja mm. Lentua nousee edelleen, mutta pienemmissä järvissä nousu on jo pysähtynyt.
Iijoen vesistössä tulvavesi on kastellut mökkejä erityisesti Pudasjärven alueella tulvapenkereiden alapuolella. Myös teitä on poikki. Tulvavallit suojaavat Pudasjärven taajamaa, mutta paikoissa, joissa valleja ei ole, on vesi noussut rannoille uhkaamaan rakennuksia.
Kittilässä Ounasjoen virtaama on nousussa. Jäät ovat Kittilästä alaspäin lähteneet. Tulvahuipun ennustetaan ajoittuvan ensi viikolle ja joen vedenkorkeuden nousevan todennäköisimmin 1,0-2,0 m nykyistä tasoa ylemmäksi. Tulvavahinkorajan ylittymisen todennäköisyydeksi arvioidaan tällä hetkellä alle 50%, mutta lähipäivien säähän ja alueen lumimäärään liittyvien epävarmuuksien vuoksi on mahdollista, että pinta nousee korkeammalle, yli tulvarajan.
Virtaamat ovat kääntyneet nousuun myös muualla Lapissa. Ivalojoen tulvahuippu voi olla jo viikoloppuna, sillä sää on lämmennyt nopeasti. Virtaamamaksimin ennustetaan olevan keskimääräistä suurempi. Vahinkorajan ylittyminen ei tämänhetkisen ennusteiden mukaan ole todennäköistä, mutta mahdolliset runsaat sateet tai hyvin raju lämpeneminen voivat muuttaa tilanteen täysin. Tornionjoen alajuoksulla virtaamahuippu on toukokuun 25.päivän jälkeen, ja sielläkin todennäköisesti hiukan keskimääräistä suurempi. Myös Inarijoella Karigasniemessä virtaama on lähtenyt nousuun. Inarijoen ja Tenojoen virtaamahuippujen ennustetaan olevan keskimääräisiä tai hiukan suurempia, ja ajoittuvan ensi viikolle.
Järvien pinnat ovat nousseet selvästi tavanomaista korkeammalle lähes koko maassa, lukuunottamatta Etelä- ja Lounais-Suomea sekä toistaiseksi Lappia, ja rakennuksiakin on paikoin kastunut. Hyvin monessa järvessä on voimassa vesistöennusteisiin perustuva ns. keltainen eli luokan 2 varoitus, joka tarkoittaa keskimäärin 10-50 vuoden välein toistuvaa vedenkorkeutta. Kallaveden pinta on noussut korkeammalle kuin yli 20 vuoteen ja sen ennustetaan edelleen jatkavan nousuaan. Puulan vedenkorkeus on ylempänä kuin koskaan ennen tähän aikaan vuodesta säännöstelyn alettua vuonna 1964, ja noin 15 cm päässä saman jakson ennätystasosta, joka saavutettiin vuoden 1975 talvitulvassa. Ennusteen mukaan Puulan pinta ei enää juurikaan nouse, mutta Kissakosken virtaama on erittäin suuri ja nostaa vedenkorkeuksia alapuolisessa vesistössä. Myös Pyhäjärvi Pyhäjoen vesistössä Pohjois-Pohjanmaalla on aivan vuonna 1962 havaitun ennätystason tuntumassa.
Ohjeita
Automaattisesti päivittyvää tietoa
Lisätietoja
- Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 040 561 5533, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
- Hydrologi Noora Veijalainen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0400 148 545, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
- Vanhempi tutkija Ari Koistinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 040 861 7724, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
- Tutkija Kalle Sippel, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 040 738 2083, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Järvijäät sulaneet maan keskiosaa myöten, Lapissa jäät heikkoja Käsivartta lukuun ottamatta
Päivitetty 11.5.2012 (SYKE)
Järvet ovat vapautuneet jääpeitteestä maan keskiosaa myöten. Jäänlähtö on ollut ajankohdaltaan hyvin lähellä pitkän ajan keskiarvoja. Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla jäät ovat jo heikkoja tai lähes sulaneet. Myös Lapissa jäät ovat heikentyneet selvästi, ja toukokuun 10. päivänä jäätä pystyttiin mittaamaan enää Käsivarren Lapissa. Kilpisjärvellä jäätä oli vielä runsaasti, lähes 90 cm ja Ounasjärvellä yli 60 cm.
Jäiden lähdön jälkeen pintaveden lämpötilat ovat nousseet keväälle tyypilliseen tapaan. Veden lämpötilan nousut ovat olleet maltillisia, sillä ilman lämpötila ei ole käynyt kovin korkeissa lukemissa. Toukokuun 11. päivänä pintaveden lämpötila oli maan eteläosassa 10–12 astetta ja maan keskiosassa 4–9 astetta. Lukemat ovat lähellä ajankohdan keskimääräisiä arvoja.
Lisätietoja
- Hydrologi Johanna Korhonen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0400 148 541, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
- Johtava hydrologi Esko Kuusisto, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 040 831 9165, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
- Hydrologi Heidi Sjöblom, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0400 148 603, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
|
Sisävesien seurannasta vastaavat SYKE ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY). Merivesien seuranta kuuluu Ilmatieteen laitokselle.
|
Merivesien seuranta ja sää
Lumi sulaa nopeasti Pohjois-Suomessa
Päivitetty 15.5.2012 (SYKE)
Lämmenneiden säiden ja vesisateiden ansiosta lumettoman alueen raja on siirtynyt jo Oulun korkeudelle ja paikoin pohjoisemmaksikin. Lapissakin lumet sulavat kovaa vauhtia, mutta Utsjoella, Enontekiöllä ja Saariselän seudulla lumen vesiarvo on enimmillään vielä yli 100 mm. Lumen vesiarvo pienenee päivässä jopa yli 40 mm, ja seuraavien 10 vuorokauden aikana loput lumet katoavat valtaosasta Lappia.
Automaattisesti päivittyvää tietoa
Lisätietoja
- Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 040 561 5533, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
- Hydrologi Heidi Sjöblom, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0400 148 603, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
- Johtava hydrologi Esko Kuusisto, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 040 831 9165, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
- Kehitysinsinööri Kimmo Söderholm, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0400 148 547, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Pohjavedet keskimääräistä ylempänä etelässä ja lännessä, idässä ja pohjoisessa sulamisvedet alkavat vasta täydentää varastoja
Päivitetty 3.5.2012 (SYKE)
Maan etelä- ja länsiosassa pohjaveden pinnat ovat 5–25 cm yli ajankohdan keskiarvon. Maan itäosassa ja Lapissa pinnankorkeudet ovat 0–20 cm alle keskimääräisen, sillä lumen sulamisvesien vaikutus ei vielä näy.
Routaa jäljellä enää pohjoisessa
Päivitetty 3.5.2012 (SYKE)
Maan etelä- ja keskiosassa routakerros on lähes sulanut ja routaa esiintyy enää paikoitellen. Maan pohjoisosassa routakerros ei ole juurikaan lähtenyt sulamaan ja routaa esiintyy vielä 10–80 cm.
Lisätietoja
- Geohydrologi Risto Mäkinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 040 740 2549, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
- Hydrogeologi Mirjam Orvomaa, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 040 353 9329, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Vedenkorkeudet ja virtaamat alueittain
Etelä-Suomi
Päivitetty 16.5.2012 (SYKE)
Etelä- ja Lounais-Suomen jokien virtaamat ovat laskeneet loppukeväälle tavanomaisiin arvoihin, eikä suuria muutoksia ole odotettavissa. Mahdolliset helatorstain runsaat sateet saattavat paikoin nostaa virtaamia.
Etelä-Suomen järvien pinnat ovat laskussa. Tuusulanjärvi on ajankohdan keskimääräisellä tasolla ja pysyy vielä toukokuun nykytasolla, kunnes kääntyy kesän ajaksi laskuun normaalilla tavalla. Hiidenvesi on kevään huipputasollaan ja kääntymässä kesän ajan jatkuvaan laskuun. Lohjanjärvi nousee ennusteen mukaan vielä viikon korkeintaan 5 cm ja kääntynee kesäkuun alussa laskuun, joka jatkunee syksyyn asti. Painio on laskenut huhtikuun lopusta puolisen metriä ja noussee parissa viikossa 10-15 cm keskimääräiselle tasolle. Sekin laskee kesäkuun alun jälkeen normaalilla tavalla kesän ajan, mikäli sademäärät ovat tavallisia. Säkylän Pyhäjärvi on hieman ajankohdan keskimääräistä ylempänä ja hitaassa laskussa, joka jatkunee syksyyn asti. Säkylän Pyhäjärven juoksutus on tällä hetkellä ajankohdalle tyypillistä suurempi, 9 m3/s. Luonnontilainen Artjärven Pyhäjärvi on laskenut huhtikuun huipputasoltaan 60 cm ja on nyt noin 15 cm ajankohdan keskimääräistä ylempänä. Se jatkanee laskuaan syksyyn asti. Juoksutuspäätökset vaikuttavat säännösteltyjen järvien vedenkorkeuksien kehittymiseen.
Vuoksen ja Kaakkois-Suomen vesistöt
Päivitetty 14.5.2012 (SYKE)
Vuoksen vesistöalueella kevät on ollut hyvin sateinen. Koko alueen keskimääräinen sademäärä on viimeisen 30 päivän ajalta noin 90 mm. Sateisinta on ollut Pielisen ja Kallaveden valuma-alueilla, missä on satanut laajalti yli 100 mm. Sateet ja lumen sulanta ovat nostaneet vedenkorkeudet ja virtaamat paikoin jopa ennätyslukemiin. Suurista järvistä Kallavesi on noussut jo korkeimmilleen yli 20 vuoteen. Vedenpinnan ennustetaan nousevan vielä 10-25 cm. Pielisen vedenpinta nousee tavallista suurempaan maksimikorkeuteen kesäkuun alussa ja Saimaa vasta keskikesällä.
Kallaveden pinta on noussut Konnuksen havaintoasemalla tasolle 82.21 m (NN). Tätä korkeammalla vedenkorkeus on ollut viimeksi vuonna 1989. Vedenkorkeuden ennustetaan nousevan vielä 10-25 cm tämän ja ensi viikon aikana. Vedenkorkeuden nousua pyritään hillitsemään juoksuttamalla vettä Naapuskosken ja Konnuksen kanavien kautta, mutta viime viikonlopun runsaat sateet ovat pitäneet Iisalmen ja Nilsiän reiteiltä tulevat virtaamat suurina.
Pielisen valuma-alueella on myös satanut viime viikonlopun aikana runsaasti, noin 40-50 mm. Vedenkorkeus on noussut jo nyt vuoden keskimääräisen maksimivedenkorkeuden tasolle ja vedenpinnan ennustetaan nousevan vielä 20-50 cm kesäkuun puoliväliin mennessä. Runsaat sateet nostivat jokien virtaamat viikonloppuna uuteen huippuun. Pankajärveen laskevan Jongunjoen virtaama nousi vuodesta 1973 tehtyjen havaintojen ennätyslukemiin, 140 m3/s. Pankajärven vedenkorkeus on nyt 115.64 m (NN), vain 10 cm vuodesta 1987 tehtyjen havaintojen ennätyskorkeutta alempana. Vedenpinnan ennustetaan nousevan vielä 5-10 cm lähipäivien aikana.
Saimaan vedenkorkeus on nyt noin 25 cm ajankohdan keskitason yläpuolella ja jatkaa keväiseen tapaan nousua ainakin kesäkuun puoliväliin asti. Tämänhetkisen ennusteen mukaan vedenpinta nousee alkukesästä 35-50 cm ajankohdan keskitason yläpuolelle, kesäkuun puolivälissä tason 76.20-76.35 m NN välille kevään sääoloista riippuen.
Iisalmen reitillä poikkeuksellisen korkealle nousseiden Kiuru-, Poro- ja Onkiveden pintojen lasku on viikonlopun sateiden myötä pysähtynyt. Vedenpinnat nousivat toukokuun alussa korkeimmilleen sitten vuoden 2000 suurtulvien. Poro- ja Onkiveden pintoja pyritään laskemaan lisäjuoksutuksin Nerohvirran ja Ahkiolahden kanavien kautta. Juoksutuksia jatketaan todennäköisesti vielä tämän viikon ajan.
Nilsiän reitin säännösteltyjen järvien sekä Höytiäisen ja Juojärven pinnat ovat nousseet säännöstelyrajojen tuntumaan ja näiden järvien juoksutukset pidetään suurina ainakin tämän viikon ajan. Myös pienet luonnontilaiset järvet ovat nousseet korkealle, esimerkiksi Juankosken kunnassa sijaitseva Suuri-Pieksä on noussut vuodesta 1983 tehtyjen havaintojen ennätyskorkeuteen, tasolle 86.81 m NN.
Säännöstellyistä järvistä Koitereen vedenpinta on vielä nousussa ja saavuttaa tyypillisen kesäkorkeuden vasta toukokuun lopulla. Koitajoen virtaama on noussut Möhkönkoskella tämän kevään huippuun 140 m3/s, kun vuoden keskimääräinen maksimivirtaama on 100 m3/s. Lylykosken kohdalla Koitajoen virtaama nousee huippuun ensiviikon aikana.
Muissa Kaakkois-Suomen vesistöissä jokien virtaamat ovat nousseet kevään huippuihin ja ovat kääntymässä laskuun. Säännöstellyistä järvistä Simpelejärven ja Melakko-Loitimon vedenkorkeudet ovat lähellä säännöstelyrajoja, mutta tulovirtaamat ovat ehtineet jo pienenemään. Kiteenjoen Kontturissa virtaama on noussut myös hieman kevään keskimääräistä huippua suuremmaksi ja on kääntymässä laskuun.
Päijänne ja Kymijoen vesistö
Päivitetty 15.5.2012 (SYKE)
Kymijoen vesistön järvien vedenpinnat ovat nousseet erittäin korkealle ja useissa järvissä vedenkorkeus on edelleen nousussa. Mäntyharjun reitillä Puula on korkeammalla kuin kertaakaan vuodenvaihteen 1974-75 jälkeen, jolloin vedenkorkeus oli noin 15 cm tämänhetkistä tasoa ylempänä. Puulan pinta tuskin enää juurikaan nousee, mutta Kissakosken suuri juoksutus nostaa vedenpintoja alapuolisessa vesistössä, esimerkiksi Vahvajärven pinta on noussut poikkeuksellisen korkealle. Puulan länsipuolella sijaitsevan Suonteen pinta on 20 cm keskimääräistä ylempänä. Ennusteen mukaan pinnan nousu on pysähtynyt. Useimmat muutkin alueen järvet ovat korkealla ja virtaamat ovat suuria. Vuohijärven pinta on nousussa ja saavuttanee parin viikon sisällä nykyistä tasoa noin 15 cm ylempänä olevan säännöstelyn ylärajan.
Päijänteen vedenkorkeus on noin 40 cm ajankohdan mediaanitason yläpuolella, ja nousee ennusteen mukaan kesäkuun alkuun mennessä vielä 15-25 cm. Pinnan nousua hillitään Kalkkisen suurella juoksutuksella, joka on yli 350 m3/s, eli noin 150 m3/s suurempi kuin keskimäärin tähän aikaan vuodesta. Kymijoen pääuoman virtaama on tulvarajan tuntumassa, noin 500 m3/s ja ajoittain hieman suurempikin. Virtaama pysynee suunnilleen nykyisissä lukemissa ainakin kesäkuun puoliväliin saakka.
Myös vesistöalueen pohjoisosassa järvien pinnat ovat nousseet hyvin korkealle. Vesistön latva-alueiden pienemmät järvet ovat jo laskussa, mutta suuremmista järvistä useimmat jatkavat vielä nousuaan ja ovat alkukesästä selvästi ajankohdan keskimääräistä tasoa ylempänä. Keiteleen pinta on lähes 40 cm, Pielavesi-Nilakka 30 cm ja Konnevesi 15 cm keskimääräistä ylempänä. Ennusteen mukaan järvien pinnat nousevat kesäkuun alkuun mennessä vielä 5-10 cm. Pielavesi-Nilakan pinta on ollut näin korkealla viimeksi kesällä 1988, ja Äyskosken virtaama on harvinaisen suuri. Keiteleen yläpuolella myös Koliman ja Kivijärven pinnat ovat nousseet pinnankorkeuksiin, jotka toistuvat keskimäärin vain kerran 10-15 vuodessa, ja ennusteen mukaan nousevat vielä hiukan.
Konniveden ja Ruotsalaisen pinnat on kevätalennuksen jälkeen nostettu säännöstelyn ylärajan tuntumaan, jossa ne normaalin säännöstelykäytännön mukaan pysyvät seuraavaan kevättalveen saakka.
Kokemäenjoki ja Karvianjoki
Päivitetty 16.5.2012 (SYKE)
Kokemäenjoen vesistöalueella on viimeisen puolen vuoden aikana satanut poikkeuksellisen paljon, noin 45 % keskimääräistä enemmän. Järvien vedenkorkeudet kasvoivatkin lumen sulamisen myötä monin paikoin varsin suuriksi. Pienissä järvissä vedenkorkeudet ovat laskussa ja suurissa järvissä vedenkorkeudet ovat saavuttaneet tai lähes saavuttaneet huippunsa. Kokemäenjoen virtaama on hieman ajankohdan keskimääräistä suurempi ja pysyy nykyisellään seuraavalla viikolla. Porissa Kokemäenjoen vedenkorkeus on 15 cm yli ajankohdan keskitason ja nousee lähipäivinä 10-20 cm.
Längelmäveden ja Hauhon reitillä luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet nousivat poikkeuksellisen korkealle, keskimääräistä vuoden suurinta vedenkorkeutta korkeammalle. Mallasveden ja Längelmäveden ennustetaan pysyvän toukokuussa lähellä nykytasoaan tai laskevat 5 cm ja Iso-Roine ja Haihonselkä nousevat todennäköisesti vielä muutamia senttejä. Myös Äväntäjärven, Kukkian ja Kuohijärven vedenkorkeudet nousivat toukokuun alkupuolella keskimääräistä korkeammalle, mutta nousu on nyt pysähtynyt, Äväntäjärven pinta on jo laskenut selvästi. Kokemäenjoen vesistöalueen pohjoisosassa Tarjanne pysyy toukokuussa nykytasollaan tai nousee noin 5 cm, 20-25 cm korkeammalle kun se oli viime tammikuussa. Myös Keurrusselkä on noussut 30 cm vuoden keskimääräistä suurinta vedenkorkeutta korkeammalle ja vedenkorkeus on lähipäivinä kääntymässä laskuun. Längelmäveden ja Hauhon reitillä sekä Keurusselällä korkea vedenpinta voi aiheuttaa haittaa rantasaunoille ja mökeille sekä toukotöille.
Suurista tulovirtaamista huolimatta säännösteltyjen Kyrösjärven, Vanajaveden ja Tampereen Pyhäjärven vedenkorkeuksien nousu touko-kesäkuun aikana on tavanomaista johtuen keskimääräistä suuremmista juoksutuksista. Näsijärven vedenkorkeus on 20 cm yli ajankohdan keskitason ja myös Näsijärvellä kevään juoksutukset joudutaan pitämään selvästi keskimääräistä suurempina, jotta vedenkorkeus saadaan pysymään alle säännöstelyn ylärajan.
Karvianjoen vesistön yläosassa virtaamat kasvoivat viime viikolla sateiden myötä, mutta ovat nyt laskussa. Isojärven vedenkorkeus on laskenut 10 cm alle ajankohdan keskitason ja pysyy seuraavalla viikolla nykyisellään.
Pohjanmaa
Päivitetty 16.5.2012 (SYKE)
Viikonlopun sateet ovat nostaneet järvien vedenkorkeuksia ja virtaamia Pohjanmaan vesistöissä, erityisesti Iijoella Pudasjärvellä. Pudasjärvellä on taloja kastumisvaarassa. Pyhäjoen Pyhäjärvi on noin 10 cm päässä säännöstelyn ylärajastaan ja on nousemassa korkeimmalle tasolleen sitten vuonna 1960 alkaneen säännöstelynsä.
Iijoen vesistössä virtaamat ja vedenkorkeudet ovat lähellä huippuaan. Pudasjärvellä, Jongunjärvellä ja Jaurakkajärvellä vedenkorkeudet ovat vielä nousussa ja ne saavuttavat huippunsa ennusteiden mukaan lähipäivinä. Pudasjärvellä vedenkorkeuden ennustetaan nousevan noin 110.30-110.40 metriin 16.-18.5 mennessä. Ennustettu huippu on tulvapenkereiden korkeuden 111.60 m alapuolella mutta pengeralueen ulkopuolella mökkejä on kastunut. Asuintalojen tulvavahinkoraja on 20 cm tämänpäiväistä arvoa korkeammalla. Jongunjärvellä tie on poikki veden noustua tielle. Siuruanjoella, Livojoella ja Väätäjänsuvannossa tulvahuippu on ohi ja virtaamat sekä vedenkorkeudet laskussa. Raasakan virtaama on saavuttanut huippunsa ja sen ennustetaan kääntyvän laskuun alkuviikon aikana. Virtaama on nyt 1000 m3/s, kun keskimääräinen maksimivirtaama on 834 m3/s ja suurin havaittu 1429 m3/s.
Kuivajoen Ravaskan viikonlopun lähes ennätyksellinen virtaamahuippu on ohitettu. Virtaama on nyt noin 240 m3/s ja vedenkorkeus 29.44 m ja ne ovat laskussa. Kuivajoen Oijärven pinta oli huipussaan 91.40 m 13.5 ja on nyt laskenut 10 cm.
Noin 40 mm:n sateet saivat joen pinnan nousemaan jälleen tulva-alueelle Siikajoen Mankilassa ja Lapuanjoen Liinamaan sekä Kalajanjoen alavimmille pelloille. Myös Perhonjoen Tunkkarissa virtaama nousi keskimääräistä kevättulvaa vastaavalle tasolle. Myös Etelä-Pohjanmaan joissa virtaamat kävivät pienen kevättulvan tasolla. Jokien virtaamat ovat kääntyneet laskuun, mutta järvien pinnat jatkavat vielä nousuaan.
Viime päivien sateet ovat nostaneet myös Lappajärven pinnan 35 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa korkeammalle tasolle 70.20 m N60, josta se ennusteen mukaan nousee vielä pari senttiä. Lappajärven juoksutus on toistaiseksi 23 m3/s. Myös Lestijärven pinta nousee lähipäivinä pari senttiä saavuttaen tulvahuippunsa. Tällä hetkellä Lestijärven vedenpinta on tasolla 141.43 m N43, joka on 40 cm ajankohdan keskimäärästä tasoa korkeammalla. Sateet saivat Kalajoen Reis-Vuohtojärven ja Settijärven nousemaan yli säännöstelyn ylärajan. Monet Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan säännöstellyt järvet nousevat säännöstelyn ylärajan tuntumaan lähipäivinä.
Oulujoen vesistö ja Kitkajärvi
Päivitetty 16.5.2012 (SYKE)
Oulujoen vesistöalueella satoi viime viikon lopulla poikkeuksellisen rankasti, 30-60 mm neljässä vuorokaudessa. Yhdistettynä lumen sulamiseen ja aiempiin runsaisiin sateisiin huhtikussa sateet ovat kasvattaneet tulovirtaamat erittäin suuriksi ja nostaneet useiden luonnontilaisten järvien pinnat poikkeuksellisen korkealle.
Lammasjärvi on noussut noin 5 cm päähän vahinkorajasta ja jos vedenkorkeus nousee vielä nyt ennustettua enemmän vesi uhkaa muutamia omakotitaloja Kuhmossa. Tarvittaessa pelastuslaitos voi suojata yksittäisiä kohteita. Tämän hetkisen vedenkorkeuden toistumisaika on 17 vuotta ja viimeksi Lammajärvi on ollut yhtä korkealla vuonna 1989. Ennusteen mukaan vedenkorkeus nousee lähipäivinä vielä noin 5 cm, mutta merkittäviä vahinkoja ei vielä ennustetulla vedenkorkeudella ole odotettavissa. Jormasjärven, Änättijärven, Kalliojärven, Kellojärven ja Saunajärven vedenkorkeudet nousivat 5-25 cm päähän havaintojakson ennätyskorkeuksista, mutta vedenkorkeudet ovat nyt kääntyneet laskuun. Myös Lentua on noussut korkeammalle kuin kertaakaan yli kymmeneen vuoteen ja nousee ennusteen mukaan vielä 10–20 cm tasolle 168,55–168,70 m+NN, 10-20 cm päähän havaintojakson ennätyksestä. Myös Hyrynsalmen reitin luonnontilaiset järvet ovat nousseet selvästi tavanomaista korkeammalle, mutta vedenkorkeudet ovat nyt kääntyneet tai kääntymässä laskuun.
Oulujoen virtaama on noin 500 m3/s Merikosken kohdalla ja kasvaa todennäköisesti seuraavalla viikolla kun Oulujärven juoksutuksia täytyy kasvattaa. Oulujärven vedenkorkeus on noussut tavanomaista aikaisemmin ja nopeammin, noin metrin kahdessa viikossa, jo lähelle tyypillistä kesäkorkeutta ja nousee toukokuussa vielä 15-30 cm. Oulujärven vedenkorkeus nousee lähelle toukokuussa kasvavaa säännöstelyn ylärajaa ja juoksutuksia täytyy kasvattaa suuriksi, jos halutaan pysyä rajan alapuolella. Myös muiden vesistöalueen suurten säännösteltyjen järvien Nuas-, Onto-, Vuokki- ja Kiantajärven vedenkorkeudet ovat nousseet tavanomaista aikaisemmin ja nopeasti. Kiimas- ja Ontojärvellä vedenkorkeudet nousseet hyvin lähelle säännöstelyn ylärajoja. Vuokki-, Nuas- ja Ontojärvillä juoksutukset ovat jo nousseet poikkeuksellisen suuriksi ja pysyvät nykyisellään tai mahdollisesti vielä kasvavat lähipäivinä. Hyrynsalmen reitillä Leppikosken voimalaitoksen virtaama jouduttiin viime lauantaina nostamaan vaarallisen suureksi yläpuolisen Iijärven (Ristijärven) pinnan noustua säännöstelyn ylärajan tuntumaan. Leppikosken juoksutusta on nyt pystytty pienentämään ja suuren virtaaman aiheuttama mahdollinen vaara veneilijöille on väistynyt.
Kuusamon Kitkajärven ennustetaan nousevan kesäkuun alkuun mennessä 15-25 cm nykytasoltaan, joka on lähellä tavanomaista. Oulankajoen virtaama on huipussaan lähipäivinä ja virtaamamaksimi on jäämässä hieman keskimääräistä pienemmäksi. Muojärvellä noususta ennustetaan 20-30 cm, 5-10 cm keskimääräistä suurempaa.
Lappi
Päivitetty 16.5.2012 (SYKE)
Kittilän kevään tulvahuipun vedenkorkeudeksi ennustetaan 175.2 - 177.2 m (N60) ja suurin ennuste yltää tasolle 177.5 m, kun vuonna 2005 vedenkorkeus ylsi 177.7 m:iin. Torstaiksi ja perjantaiksi ennustetut sateet voivat suurentaa tulvahuippua. Tulvahuipun ajankohta on ennusteen mukaan välillä 20.-21. toukokuuta. Rovaniemellä kevättulva on ennusteen mukaan myös keskimääräistä suurempi ja vedenkorkeus suurimmillaan 74.5 - 75.4 m (N43), kun tulvaraja on 75.5 m. Kemijärven vedenkorkeus on noussut toukokuun aikana yli kaksi metriä alimmalta tasoltaan ja järvi täyttyy 23-27.5. mennessä. Kemijärven maksimi juoksutukset tulevat olemaan keväällä 1200-1800 m3/s. Kemijoen vesistön suurten tekoaltaiden Lokan ja Porttipahdan vedenkorkeudet ovat 70-80 cm ajankohdan keskitasoa alempana ja niistä ei juoksuteta tulva-aikana. Järvien pinnat ovat lähteneet jo sulamiskaudelle tyypilliseen nousuun ja Lokasta lähtevän Kitisen, Luiron sekä Kemihaaran virtaamat ovat kasvaneet selvästi ja niiden tulvahuiput ovat viikonloppuna, paitsi Luiron jo tällä hetkellä.
Simojoen virtaama on nyt laskussa. Simojärvi on noussut tavallista korkeammalle ja nousee ennusteen mukaan tällä viikolla vielä 10-15 cm tason 176.85 m (N60) tuntumaan. Yhtä korkealla se on ollut viimeksi vuonna 1993.
Torniossa ja Pellossa jäät ovat lähteneet. Jäät Lapin joissa ovat olleet keskimääräistä heikompia ja jääpatoriski on pieni, mutta patojen synty on kuitenkin vielä mahdollista. Kevättulva nostaa joen pinnan Torniossa korkeimmillaan tasolle 3.3-4.0 m (N60), joka on nykyisestä vielä 35-105 cm ylempänä. Vahinkorajan ylityksen riski on pieni, mutta kuitenkin olemassa sekä Torniossa että Pellossa. Pellossa viemärit tulvivat jo pienemmillä vedenkorkeuksilla ja ennusteen mukaan tämä tapahtuu noin 10% todennäköisyydellä. Tengeliönjoella oli lunta talvella selvästi keskimääräistä enemmän ja siitä johtuen Tengeliönjoelle ennustetaan keskimääräistä suurempaa kevättulvaa.
Ivalon- ja Repojoella keskimääräistä suurempi tulvahuippu on 18-21.5. Inarijärven vedenkorkeus on ajankohdan keskimääräisellä tasolla ja Kaitakosken juoksutukset ovat ajankohdalle keskimääräisiä. Järven pinta saavutti viime viikolla alimman tasonsa ja on lähtenyt nousuun.
Tenojoella virtaamat ovat huipussaan kuun lopussa. Karigasniemelle keskimääräisen kokoista tulvahuippua ennustetaan jo ensi viikonlopuksi. Onnelansuvannossa tulvahuippu on keskimääräinen tai sitä suurempi.
Lisätietoja
- Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 040 561 5533, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
- Hydrologi Noora Veijalainen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0400 148 545, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
- Vanhempi tutkija Ari Koistinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 040 861 7724, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
- Tutkija Kalle Sippel, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 040 738 2083, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
- Tutkija Harri Myllyniemi, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 040 861 7743, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Sivun alkuun
|