Vieraslajit

Ajankohtaista

Suomen kansallinen vieraslajistrategia valmistui huhtikuussa 2012. Strategian kantavana ajatuksena on ehkäistä haitallisten vieraslajien aiheuttamia haittoja ja riskejä Suomen luonnolle, luonnonvarojen kestävälle hyödyntämiselle, elinkeinoille sekä yhteiskunnan ja ihmisten hyvinvoinnille.

• Vieraslajit Suomessa (MMM)

Suomeen on kotiutunut ihmisten matkassa runsas 600 vierasta lajia, joista monet uhkaavat luontomme monimuotoisuutta.

Vieraat lajit haittaavat alkuperäisiä lajeja saalistamalla niitä sekä kilpailemalla ja risteytymällä niiden kanssa. Tulokkaat ovat myös aiheuttaneet tauteja sekä muuttaneet elinympäristöjen rakennetta. Esimerkiksi amerikkalainen minkki tuhoaa vesilintujen pesiä saaristoissa ja lintuvesillä. Rapurutto hävitti 1900-luvun alussa ravut parhaista pyyntivesistä. Jättiputket, jättipalsami, lupiinit ja kurtturuusu aiheuttavat suuria vahinkoja monilla alueilla.

Suurin osa vieraslajeista on kasveja

Pohjoismaisen ministerineuvoston mukaan (Introduced species in the Nordic countries, 2000) Suomeen on kotiutunut 21 mereistä lajia, 24 sisävesissä elävää ja 593 maalla elävää lajia. Viimeksi mainituista suurin osa on kasvilajeja. Kasvitulokkaita ovat muun muassa jättiputket, jättipalsami ja kurtturuusu. Eräät puutarhan koristekasveiksi tuoduista lajeista voivat karata luontoon ja niitä tulisi siksi välttää. 

Vierasta alkuperää olevien lajien tilalla tulisi mieluummin suosia kotimaisia kasveja. Tietoa ja ideoita luonnonkasvien käyttöön puutarhassa:

• Alanko, P. 1998: Luonnonkasvit puutarhassa. Tammi. 208 s. Helsinki.

Nisäkäs- ja lintulajeista Suomeen ovat asettuneet muun muassa minkki, supikoira, kuusipeura, valkohäntäpeura, mufloni, kanadanmajava, piisami, kanadanhanhi, kyhmyjoutsen ja fasaani. Mereisistä lajeista Itämereen ovat kotiutuneet esimerkiksi vaeltajasimpukka ja petovesikirppu.

Vierasperäisiä lajeja ei saa levittää 

Luonnonsuojelulaki (LSL 43§) kieltää vierasperäisten lajien levittämisen luontoon, jos on olemassa vaara, että niistä voi syntyä pysyvä kanta.

• European Strategy on Invasive Alien Species (Euroopan neuvosto, pdf-tiedosto)

Havaintoja karkulaisista?

Havainnot luontoon karanneista vieraslajeista voit ilmoittaa Luonnontieteellisen keskusmuseon ylläpitämään Hatikka-havaintopäiväkirjaan.

• Hatikka-havaintopäiväkirja (Luonnontieteellinen keskusmuseo)

Lisätietoja

Ylitarkastaja Harry Helmisaari, Suomen ympäristökeskus,
etunimi.sukunimi@ymparisto,fi,  puh. 040 7401 612,  faksi 09 5490 2791