Ajankohtainen vesi-, lumi- ja jäätilanne
| |
|
| |
Vedenkorkeus
|
|
AUTOMAATTISET VAROITUKSET
|
|
Jäiden kestävyydestä ja hyydepadoista
|
Hyydeongelmia Kymijoessa
Päivitetty 3.2.2012 (SYKE)
Pakkasen kiristyminen yhdessä suuren virtaaman kanssa on aiheuttanut hyydeongelmia Kymijoen alaosassa, ja hyydettä on torjuttu räjäytyksillä. Tänään perjantaina päätettiin myös tilapäisesti pienentää Päijänteen juoksutusta. Kireän pakkasen jatkuessa viikonloppuna joen vedenpinta todennäköisesti nousee vielä jonkin verran. Vähäisiä tulvavahinkojakin on syntynyt. Viime ja tällä viikolla hyyde on nostanut vedenpintoja myös mm. Eurajoessa, Kokemäenjoessa Äetsän ja Tyrvään patojen välillä, Kalajoen sivuhaarassa Kalajanjoessa, Pyhäjoessa, Merikarvianjoella, Siikajoessa ja Iijoessa Taivalkoskella.
Etelä-Suomen joet ja järvet ovat laskeneet ajankohdalle tyypillisiin arvoihin. Kymijoen vesistössä mm. Päijänne ja Puula ovat ajankohtaan nähden huomattavan korkealla. Hiitolanjoella Simpelejärvi sekä Vuoksen vesistöalueen Kuolimo ovat myös nousseet korkealle. Järvien vedenkorkeudet ovat kääntyneet laskuun Saimaata lukuunottamatta.
Automaattisesti päivittyvää tietoa
Lisätietoja
- Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 040 561 5533, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
- Hydrologi Noora Veijalainen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0400 148 545, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
- Tutkija Kalle Sippel, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 040 738 2083, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
|
Sisävesien seurannasta vastaavat SYKE ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY). Merivesien seuranta kuuluu Ilmatieteen laitokselle.
|
Merivesien seuranta ja sää
Järvijäät edelleen ohuita koko maassa
Päivitetty 1.2.2012 (SYKE)
Maan etelä- ja keskiosan suuria järviä jäätyi tammikuun alkupuolen pakkasilla. Jäät olivat koko kuukauden ajan keskimääräistä ohuempia koko maassa. Lapissa mitattiin ennätysohuita jäitä, mm. Inarilla ja Kevojärvellä. Kuukauden lopulla alkaneet ankarat pakkaset eivät ole ehtineet kasvattaa jäitä suuremmin. Tammikuun päättyessä jäänpaksuus om etelässä pääosin alle 20 cm, maan keskiosassa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 15–40 cm ja Lapissa 30–40 cm. Jäät ovat yleisesti 5–30 cm ajankohdan keskiarvoa ohuempia. Ainoastaan Kilpisjärvellä mitattiin lähes keskimääräisen paksuinen jää, 58 cm.
Pakkasjaksosta huolimatta jäänpaksuus ei kuitenkaan välttämättä kasva paljoa, jos jään päällä on paksulti eristävää pakkaslunta. Maan etelä- ja keskiosan järvillä jäät ovat vielä monin paikoin heikkoja, eikä ajoneuvoilla kannata vielä sinne mennä. Jään kokonaispaksuudesta osa on lumesta muodostunutta kohvajäätä, joten pelkkä kokonaispaksuus ei kerro kaikkea kantavuudesta.
Lisätietoja
- Hydrologi Johanna Korhonen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0400 148 541, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
- Johtava hydrologi Esko Kuusisto, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 040 831 9165, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Lumikuorma kasvoi nopeasti etelässä
Päivitetty 1.2.2012 (SYKE)
Lumen vesiarvo kasvoi tammikuussa reilusti koko maassa. Nopeinta muutos oli kuukauden puolivälin paikkeilla etelärannikon tuntumassa ja Kaakkois-Suomessa. Muualla maassa lumentulo jakautui kuukauden ajalle tasaisemmin. Lunta on eniten Lapin lounais- ja eteläosassa sekä Koillismaalla, Kainuussa ja osassa Pohjois-Karjalaa. Näillä alueilla lumen vesiarvo on enimmäkseen 100–120 mm (eli lumikuorma kg/m2), paikoitellen enemmänkin. Muualla maan pohjoisosassa vesiarvo on pääosin 70–100 mm. Maan etelä- ja keskiosassa lumen vesiarvo vaihtelee lounaisrannikon 20 mm:stä Kymenlaakson ja Keski-Suomen maakuntien enimmillään 80 mm:iin. Lunta on Itä-Suomessa ja Pohjois-Lapissa monin paikoin tavallista vähemmän. Muualla lumen vesiarvo on enimmäkseen lähellä pitkän ajan keskiarvoa.
Lisätietoja
- Hydrologi Heidi Sjöblom, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0400 148 603, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
- Johtava hydrologi Esko Kuusisto, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 040 831 9165, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Pohjaveden pinnat suuressa osassa maata yli keskiarvon
Päivitetty 1.2.2012 (SYKE)
Pohjaveden pinnat ovat suuressa osassa maata 10–40 cm yli ajankohdan keskiarvon. Maan itäosassa pohjavedenkorkeudet ovat lähellä keskimääräistä. Talvisesta säästä johtuen pinnat ovat kääntyneet laskuun koko maassa.
Routaa tavallista vähemmän
Päivitetty 1.2.2012 (SYKE)
Routaa esiintyy maan etelä- ja keskiosissa vasta 0–10 cm, mutta pohjoisessa routakerros vaihtelee 5–20 cm välillä. Routaa on keskimääräistä vähemmän lähes koko maassa.
Lisätietoja
- Geohydrologi Risto Mäkinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 040 740 2549, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
- Hydrogeologi Mirjam Orvomaa, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 040 353 9329, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Vedenkorkeudet ja virtaamat alueittain
Etelä-Suomi
Päivitetty 1.2.2012 (SYKE)
Etelä- ja Lounais-Suomen jokien virtaamat ovat pääosin talvisen pienissä lukemissa. Sen sijaan Eura- ja Espoonjoella hyydepadot ovat nostaneet vedenkorkeuksia. Eurajoesta purettiin viikonloppuna hyydepato Eurassa. Suuremmilta ongelmilta on vältytty, vaikka joet ovat pysyneet paikoin pitkään avoimina. Jokien saatua jääkannet hyydepatoriskiä ei enää ole. Lumen vesiarvo on etelärannikolla keskimääräistä suurempi, pääkaupunkiseudun tuntumassa noin 60-80 mm ja Kymenlaaksossa paikoin yli 80 mm. Koko Vantaanjoen vesistöalueen lumen vesiarvo on ajankohdan keskimääräinen, noin 50 mm.
Etelä-Suomen järvistä suurin osa on laskenut tammikuun aikana lähelle ajankohdan keskimääräisiä arvoja. Lohjanjärven pinta laski tammikuun aikana 30 cm ja on enää alle 5 cm ajankohdan keskimääräistä korkeammalla. Hiidenvesi ja Säkylän Pyhäjärvi ovat noin 10 cm ajankohdan keskimääräistä ylempänä. Tuusulanjärvi on ajankohdan keskimääräisellä tasolla, Painio tällä hetkellä noin 10 cm ajankohdan keskimääräistä alempana. Kiskonjoen Kirkkojärvi on laskenut 80 cm joulukuun korkeimmalta tulvatasoltaan ajankohdan keskimääräiselle tasolle. Luonnontilaisista järvistä osa on edelleen keskimääräistä korkeammalla. Artjärven Pyhäjärvi on laskenut 70 cm joulun jälkeen, mutta on edelleen noin 30 cm ajankohdan keskimääräistä korkeammalla. Myös Köyliönjärvi Eurajoen vesistöalueella on arviolta 30 cm keskimääräistä korkeammalla. Etelä- ja Lounais-Suomen järvet jatkanevat laskuaan kevääseen asti.
Vuoksen ja Kaakkois-Suomen vesistöt
Päivitetty 1.2.2012 (SYKE)
Kaakkois-Suomessa ja Vuoksen vesistöalueella sää jatkuu talvisena. Valunta ja jokien virtaamat ovat lauhan ja sateisen joulukuun jälkeen laskeneet talvelle tyypillisen pieniin lukemiin. Saimaan vedenkorkeus reagoi hitaasti valunnan muutoksiin, mutta vedenpinnan nousu on nyt tasaantunut. Muiden järvien pinnat ovat laskussa.
Saimaan vedenkorkeus on ajankohdan keskitasolla. Ennusteen mukaan vedenpinta pysyy maaliskuun puoliväliin asti lähellä nykyistä tasoa. Tyypillisesti Saimaan pinta on talvella laskussa, mutta nyt lauhan ja sateisen joulukuun johdosta vedenpinta laskee korkeintaan 10 cm ennen kevättä. Näin ollen Saimaan vedenkorkeus pysyy lopputalven ajan hieman tavallista ylempänä.
Kallaveden pinta on noin 20 cm ajankohdan keskitason yläpuolella. Talvisen sään johdosta vedenpinta on verkkaisessa laskussa. Vedenkorkeus pysyy kuitenkin koko talven ajan selvästi normaalia ylempänä. Pielisen vedenpinta on noussut joulukuun alusta lähtien noin 25 cm ja on nyt ajankohdan keskitasolla. Vedenkorkeus on kääntynyt talvelle tyypilliseen laskuun ja pysyy helmikuun ajan lähellä ajankohdan keskitasoa.
Iisalmen ja Nilsiän reitin säännösteltyjen järvien pinnat kuten myös Höytiäinen, Juojärvi ja Koitere ovat talvelle tyypilliseen tapaan laskussa. Koitereen yläpuolisella alueella luonnontilaisen Viiksinselän pinta on noin 40 cm ajankohdan keskitason yläpuolella. Talvisen sään johdosta vedenpinta on nyt laskussa.
Kaakkois-Suomessa Simpelejärven pinta on noussut noin 20 cm ajankohdan keskitason yläpuolelle. Juoksutuksia on lisätty Juankosken voimalaitoksella, minkä johdosta tammikuun alusta säännöstelyrajalle noussut vedenpinta on kääntynyt laskuun. Saimaaseen laskevan Kuolimon vedenpinta on myös ajankohtaan nähden korkealla, noin 25 cm tavallista ylempänä. Näiden järvien vedenkorkeudet ovat kääntyneet tammikuun puolivälin jälkeen laskuun.
Päijänne ja Kymijoen vesistö
Päivitetty 3.2.2012 (SYKE)
Kymijoen alaosassa kiristyneen pakkasen aiheuttama hyyde yhdessä suuren virtaaman kanssa nostaa joen vedenpintaa. Hyytöjä on viikonlopusta lähtien torjuttu Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen tekemillä räjäytyksillä. Myös Päijänteen juoksutusta on pienennetty tilapäisesti. Joitakin vähäisiä tulvavahinkojakin on syntynyt hyvin matalalle rakennetuissa rantamökeissä tai saunarakennuksissa. Joen vedenpinnan nousun ennustetaan jatkuvan, sillä kireä pakkanen jatkuu vielä ainakin viikonlopun ajan. Päijänteen juoksutuksen pienennys helpottaa tilannetta hiukan. Kymijoen vesistöalueen järvien ja jokien vedenpinnat ovat olleet syksystä lähtien ajankohtaan nähden hyvin korkealla.
Mäntyharjun reitin suurimman järven Puulan pinta on puoli metriä ajankohdan keskimääräistä tasoa ja vajaat 40 cm ohjeellista tavoiterajaa ylempänä. Vedenkorkeus on vähitellen kääntymässä laskuun. Kissakosken juoksutus pysyy suurena kevääseen saakka. Myös Puulan pohjoispuolella olevan Kyyveden sekä Puulan eteläpuolella sijaitsevan Pyhävesi-Kallaveden pinnat ovat hyvin ylhäällä, lähes 40 cm korkeammalla kuin keskimäärin tähän aikaan vuodesta. Vuohijärven pinta noin 25 cm ajankohdan mediaanitasoa ylempänä oleva pinta on kääntynyt laskuun. Siikakosken virtaama on lähes 70 m3/s, kun ajankohdan keskivirtaama on noin 40 m3/s. Virtaama pienenee vähitellen Vuohijärven pinnan laskiessa.
Valkealan reitillä Ylä- ja Ala-Kivijärvi sekä Haukkajärvi ovat laskeneet selvästi tammikuun alkupuolen huipputasoista, mutta ovat edelleen ajankohtaan nähden hyvin korkealla. Laskun ennustetaan jatkuvan.
Keiteleen reitillä Keiteleen, Vuosjärven ja Muuruejärven laskussa olevat vedenpinnat ovat 20-30 cm ajankohdan mediaanitasoa ylempänä. Ennusteen mukaan järvien pinnat laskevat edelleen lähiviikkoina. Myös Rautalammin reitillä järvien pinnat ovat kääntyneet hitaaseen laskuun. Tällä hetkellä Konneveden, Pielaveden ja Nilakan pinnat ovat 10-20 cm ajankohdan mediaania ylempänä. Saarijärven reitillä järvien pinnat ovat niinikään ajankohtaan nähden korkealla, mutta laskussa.
Päijänteen vedenpinta on noin 45 cm korkeammalla kuin keskimäärin tähän aikaan vuodesta. Nykyisellä juoksutuksella Päijänteen pinta laskee ennusteen mukaan helmikuun loppuun mennessä 10-20 cm. Kokonaisvirtaama Kalkkisessa on luokkaa 300 m3/s,kun ajankohdan keskivirtaama on noin 250 m3/s. Kymijoen suuresta virtaamasta ja hyyteestä johtuvaa tulvimista pyritään hillitsemään rajoittamalla Kalkkisen juoksutusta.
Konniveden pinta on säännöstelyn ylärajan tuntumassa, jossa se normaalin säännöstelykäytännön mukaan pidetään maaliskuulle saakka. Yläpuolisen Ruotsalaisen vedenkorkeus on suuren virtaaman vuoksi 20 cm Konniveden pintaa ylempänä. Iitin Pyhäjärven pinta on nykyisen säännöstelyn mukaisen talvikauden ylärajan tuntumassa, jossa se pysynee kevääseen saakka.
Kokemäenjoki ja Karvianjoki
Päivitetty 3.2.2012 (SYKE)
Kokemäenjoen vesistöalueella vedenkorkeudet ja virtaamat ovat laskeneet ilman lämpötilan laskettua pysyvästi alle nollan. Kokemäenjoen virtaama on hieman ajankohdan keskitasoa suurempi. Suuressa osassa jokea on hyyteeltä suojaava jääkansi, mutta Kiikassä Äetsän ja Tyrvään patojen välillä joki on avoinna. Viime päivien pakkasten myötä sinne on muodotunut hyydettä, joka nostaa vedenkorkeutta paikallisesti. Pirkanmaan ELY-keskus seuraa tilannetta. Porissa Kokemäenjoen vedenkorkeus on lähellä ajankohdan keskitasoa.
Tampereen Pyhäjärven, Rautavesi-Kuloveden ja Vanajaveden vedenkorkeudet ovat lähellä ajankohdan tavanomaista ja pysyvät nykytasollaan tai laskevat seuraavalla viikolla. Kyrösjärvi on enää 10 cm yli ajankohdan keskitason ja jatkaa laskuaan lähiviikkoina. Näsijärven vedenkorkeus on laskenut vajaan 20 cm päähän säännöstelyn ylärajasta ja laskee helmikuun loppuun mennessä 30-50 cm.
Suurista luonnontilaisista järvistä Mallasvesi, Längelmävesi ja Iso-Roine ovat 20 cm yli ajankohdan keskitason ja laskevat helmikuun loppuun mennessä 5-10 cm. Tarjanteen vedenkorkeus on 40 cm yli ajankohdan keskitason ja vedenkorkeus laskee helmikuussa 15-25 cm.
Karvianjoen vesistössä Isojärven vedenkorkeus on lähellä ajankohdan keskitasoa ja pysynee lähipäivinä nykytasollaan tai laskee hieman. Pakkasten kiristyttyä hyyde on nostanut jonkin verran vedenkorkeuksia Eteläjoessa ja Noormarkunjoessa. Myös Merikarvianjoessa hyyde nostaa yhä vedenkorkeutta, mutta hyyteen vaikutus vedenkorkeuteen on pienentynyt tammikuun puolivälistä.
Pohjanmaa
Päivitetty 31.1.2012 (SYKE)
Virtaamat Pohjanmaan joissa ovat laskeneet pieniin talvisiin lukemiin lämpötilan painuttua selvästi pakkasen puolelle. Monin paikoin jäätyminen on kuitenkin nostanut vedenkorkeuksia. Esimerkiksi Siikajoen Länkelässä jäätyminen on nostanut joen pintaa lähes kaksi metriä. Myös Haukiputaalla ja Lapuanjoen Liinamaassa jään vaikutus joen pintaan on noin metrin verran. Länkelässä vedenkorkeus on keskimääräisen kevättulvan tasolla ja hienoisessa laskussa. Kalajoen vesistössä Kalajanjoen korkeat juoksutukset ja hyyde nostattivat vedenpintaa Reisjärventien ja Elämänjärventien silloilla viikonloppuna. ELY on nyt purkanut hyydepadon ja vesi on laskenut huomattavasti. Juoksutukset pidetään edelleen normaalia isompina ensi viikolla käynnistyvän Myllypadon korjaustyön vuoksi. Pakkasten jatkuessa virtaamat laskevat seuraavan viikon aikana, mutta hyyde saattaa paikoin vielä nostaa jokien pintaa.
Loppukesästä jatkuneen sateisen kauden jäljiltä Lappajärvi on edelleen ajankohdan keskimääräistä tasoa korkeammalla. Pienemmät järvet ehtivät jo välillä laskea tavanomaiselle tasolleen, mutta joulukuun sateinen ja lauha sää nosti vedenkorkeuksia Pohjanmaan järvissä keskimääräistä tasoa korkeammalle. Lappajärven pinta on noin 45 cm ajankohdan keskiarvoa ylempänä tasolla 69,85 m N60, ja se on hitaassa laskussa. Lappajärveltä juoksutetaan toistaiseksi 15 m3/s hyydeongelmien takia. Hautaperän, Uljuan ja Patanan tekojärvien pinnat ovat yli metrin ajankohdan keskimääräistä tasoa korkeammalla. Lestijärvi, Kuortaneenjärven ja Kalajärven tekojärven pinnat ovat 20-50cm korkeammalla kuin keskimäärin tammi-helmikuun vaihteessa. Seuraavan viikon aikana Pohjanmaan järvet laskevat.
Myös Iijoen vesistössä jokien vedenpinnat ovat poikkeuksellisen korkealla jäätymisolosuhteiden ja suurehkon talvivirtaaman takia. Mm. Siuruanjoen vedenpinta on 40 cm ajankohdan keskiarvon yläpuolella. Myös Kostonjoella vedenkorkeus on noussut noin 40 cm Kostonjärven lisätyn juoksutuksen takia. Kostonjärven juoksutusta on pidetty matalana jääpeitteen vahvistamiseksi, minkä vuoksi sen pinta on noin 1 m ajankohdan keskiarvon yläpuolella ja lähellä säännöstelyrajaa. Kostonjärven juoksutusta on nostettu viime päivinä 30 m3/s:iin. Muista säännöstellyistä järvistä Irnijärven vedenpinta on 15 cm ajankohdan keskimääräisen yläpuolella ja laskussa. Säännöstelemättömien järvien pinnat ovat hitaassa laskussa tai pysyvät nykyisellä tasollaan. Niiden vedenkorkeudet ovat lähellä ajankohdan keskiarvoja, tosin Jaurakkajärvi on noin 10 cm ajankohdan keskimääräisen yläpuolella.
Oulujoen vesistö ja Kitkajärvi
Päivitetty 3.2.2012 (SYKE)
Oulujoen vesistöalueella vesitilanne on talvelle melko tavanomainen. Oulujoen virtaama on ajankohdan tavanomaisella tasolla ja pysynee lähiviikkoina nykytasollaan, riippuen Oulujärven juoksutuksista. Oulujärven vedenkorkeus on 45 cm yli ajankohdan keskimääräisen tason ja vedenpinta laskee helmikuun loppuun mennessä 25-45 cm, riippuen säästä ja juoksutuspäätöksistä.
Muista vesistöalueen suurista säännöstellyistä järvistä Kiantajärven, Ontojärven ja Nuasjärven vedenkorkeudet ovat lähellä tai hieman yli ajankohdan keskitason ja Vuokkijärven vedenkorkeus on 70 cm alle ajankohdan keskitason. Lähiviikkoina järvien pinnat laskevat.
Sotkamon ja Hyrynsalmen reitillä luonnontilaiset järvet ovat ajankohdan keskitasolla tai hieman sen yläpuolella ja pinnat ovat laskussa.
Kuusamon Kitkajärven ja Muojärven pinnat ovat lähellä ajankohdan keskitasoa ja vedenkorkeudet ovat hitaassa laskussa.
Lappi
Päivitetty 3.2.2012 (SYKE)
Lapissa jokien jäätyminen on nostanut vedenkorkeuksia. Erityisesti Tornionjoen ja Simojoen vedenpinta on ajankohtaan harvinaisen korkealla, sillä jään vaikutuksen lisäksi myös vuodenaikaan nähden suuri virtaama nostaa jokien pintaa.
Myös Ounasjoen, Ivalojoen ja Juutuanjoen virtaamat ovat hiukan tammikuun mediaaniarvoja suurempia. Alueen ajankohtaan nähden suuret virtaamat johtuvat paljon tavallista myöhäisemmästä talven tulosta sekä joulukuun vesisateista. Virtaamat jatkavat laskuaan koko Lapissa.
Inarijärven vedenkorkeus on noin 35 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa ylempänä ja Kaitakosken juoksutus ovat hiukan suurempi kuin keskimäärin tähän aikaan vuodesta. Järven pinta on laskussa joka normaalin säännöstelykäytännön mukaisesti jatkuu koko talven.
Kemijoen vesistön suurten tekoaltaiden Lokan ja Porttipahdan vedenkorkeudet ovat puoli metriä ajankohdan keskitasoa alempana ja talvikaudelle tyypilliseen tapaan laskussa. Kemijärven niin ikään laskussa oleva vedenpinta on lähellä ajankohdan mediaanitasoa. Juoksutus Kemijärvestä on hiukan keskimääräistä talviajan juoksutusta suurempaa.
Lisätietoja
- Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 040 561 5533, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
- Vanhempi tutkija Ari Koistinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 040 861 7724, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
- Hydrologi Noora Veijalainen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0400 148 545, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
- Tutkija Kalle Sippel, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 040 738 2083, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
- Tutkija Harri Myllyniemi, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 040 861 7743, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Sivun alkuun
|