Valkoselkätikan suojelu

	Hyvällä valkoselkätikan reviirillä on runsaasti lahoavaa lehtipuustoa, josta tikat löytävät kovakuoriaisen toukkia ravinnoksi. Kuva: Harri Kontkanen

Runsaasti lahopuuta sisältävät valoisisat ja rehevät lehtipuuvaltaiset metsät ovat erittäin uhanalaisen valkoselkätikan elinpiiriä. Linnulle soveltuvia metsiä on maakunassamme suojeltu noin 800 hehtaaria, joista suuri osa on toteutettu ELY-keskuksen (ja entisen ympäristökeskuksen) toimesta. Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma (METSO) on edesauttanut huomattavasti valkoselkätikan ja monien muiden uhanalaisten eliöiden suojelua. Valkoselkätikan suojelussa korostuu myös talviaikainen rasvaruokinta, jolla lintuja autetaan selviämään pitkästä talvesta pirstoutuneessa metsäluonnossamme.

Lajin pesimäkanta Suomessa on 120–180 paria, joista 15–25 paria pesii Pohjois-Karjalassa. Valkoselkätikan suojelun päävastuu on nykyisin metsähallituksella. Myös ympäristöjärjestö WWF osallistuu valkoselkätikkakannan seurantaan.