Ukko-Nooan mailla

Raamatun mukaan Nooan arkki sai pohjakosketuksen 150 päivän kuluttua suuren sateen päättymisestä. Tämä tapahtui Araratin vuorella. Kun vesi oli laskenut myös vuoren ympäriltä, Nooa katsoi tasangolle ja sanoi: "Jerevats!" Minä näen!

Jälkimmäistä lausumaa ei löydy Raamatusta. Armenialaisen taruston mukaan Nooa olisi kuitenkin näin sanonut ja tullut perustaneeksi Jerevanin, maan nykyisen pääkaupungin. Kaupungin todellinen perustaja on kuitenkin kuningas Argišti ja vuosiluku 782 eKr. Jerevan on siten kolme vuosikymmentä vanhempi kuin Rooma.

Armenia liitettiin Neuvostoliittoon vuonna 1920. Kolme vuotta myöhemmin suurvallat sopivat rajajärjestelyistä, joiden jälkeen Armenialle jäi alueistaan vain kymmenesosa. Pyhä vuori Ararat siirtyi Turkille. Jos sää sallii, se näkyy kyllä hyvin 50 kilometrin päähän Jerevaniin.

– Marraskuussa voi mennä viikkoja, ettei vuori näy. Mutta esimerkiksi viime vuoden marraskuussa se näkyi melkein joka päivä, sanoo Anahit Hovsepyan. Hän johtaa Armstatehydromet-laitoksen ilmastontutkimusosastoa.

Säät ovat viime vuosina puhuttaneet armenialaisia. Vuonna 2009 keväthallat heikensivät satoja huomattavasti, viime vuonna koettiin pahimmat raemyrskyt vuosikymmeniin. Aikaisin kukkivasta aprikoosista saatiin vuonna 2009 vain pari prosenttia normaalista sadosta. Armenia on tämän hedelmäpuun (Prunus armeniaca) kotimaa.

Maan tärkein maatalousalue on Araratin tasanko. Alue on hyvin kuiva, ja kesäkuukausina lämpötilat ovat yleisesti 30–40 astetta. Kasteluvettä saadaan Araks-joesta, joka alkaa kaukaa Turkin vuorilta.

Raamatussa (1. Moos. 9:20) kerrotaan, että Nooa perusti maailman ensimmäisen viinitarhan. Sen paikaksi sopisi luontevasti Araratin tasanko. Viinirypäle kasvaa siellä yhä, mutta pulloihin se päätyy useimmiten konjakkina, joka on maan keskeinen vientituote.

– Ilmastonmuutos uhkaa viininviljelyä samoin kuin esimerkiksi vehnäsatoja. Kasteluveden saanti voi vaikeutua. Vuoristossa maanvyöryt yleistyvät ja laidunmaat heikentyvät, Diana Harutunyan kertoo.

Sääolojen ohella Armeniaa ovat koetelleet maanjäristykset. Lähihistorian pahin sattui maan pohjoisosissa joulukuussa 1988, jolloin Armenia kuului vielä Neuvostoliittoon. Noin 25 000 ihmistä kuoli. Presidentti Gorbatshov pyysi kansainvälistä humanitaarista apua – näin Neuvostoliitto ei ollut tehnyt kertaakaan toisen maailmansodan jälkeen. Apua saatiin 111 maasta.

Naapurisovun löytyminen olisi Armenian tulevaisuuden kannalta keskeistä. Turkkilaisten 1910-luvulla toimeenpanema kansanmurha ei ole unohtunut. Välit Azerbaidžaniin ovat poikki 1990-luvulla käydyn Vuoristo-Karabahin sodan takia. Vain Iranin ja Georgian suuntaan rajat ovat auki, mutta Georgian ja Venäjän sota vuonna 2008 katkaisi Armenian ainoan rautatieyhteyden ulkomaailmaan.

Vuonna 2006 armenialaiset yllättyivät, kun Turkki antoi heille Euroviisuissa 10 pistettä. Samana vuonna Suomi voitti. Armenia oli yksi kolmesta maasta, joka ei antanut Lordille yhtään pistettä. Tavallista fiksumpi kansa!