Pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila Uudellamaalla
Pintavesien ekologinen luokittelu
Vesien ekologinen ja kemiallinen luokittelu antaa yleiskuvan vesiemme tilasta. Aikaisemmista vesien käyttökelpoisuusluokituksista poiketen ekologisen luokituksen pääpaino on vesien biologiassa ja erityisesti siinä, miten ihmistoiminta on vaikuttanut biologiseen tilaan.
Järvet, joet ja rannikkoalue luokitellaan viiteen luokkaan: erinomainen, hyvä, tyydyttävä, välttävä ja huono. Luokitukseen on valittu kaikki yli 50 hehtaaria suuremmat järvet ja kaikki yli 200 km2:ä suurempien valuma-alueiden joet. Myös pienempiä jokia ja järviä on mukana tarkastelussa, mikäli tuloksia on ollut käytettävissä. Rannikkovedet ovat tarkastelussa mukana kokonaisuudessaan.
Luokittelu on tehty pääosin vuosien 2000-2007 seurantatulosten perusteella. Mikäli biologista aineistoa ei ole ollut käytettävissä, on tilasta tehty asiantuntija-arvio veden laadun perusteella. Kaikkia mukaan valittuja vesiä ei tulosten puuttumisen vuoksi ole voitu arvioida ollenkaan. Luokitus on osa valtakunnallista vesienhoidon suunnittelua.
Luokittelua varten joet, järvet ja rannikkovedet on ensin tyypitelty niiden luontaisten ominaisuuksien perusteella. Esimerkiksi matalat ruskeavetiset järvet ovat eri tyyppiä kuin syvät ja kirjasvetiset. Kullekin tyypille on määritetty vertailuolot ja luokkarajat, joihin luokittelu perustuu. Tässäkin ekologinen luokitus poikkeaa aikaisemmasta vedenlaatuluokituksesta, jossa kriteerit olivat yhtäläiset kaikille vesille.
Ekologisen luokittelun lisäksi tehdään kemiallinen luokitus, jossa vedet jaetaan kahteen luokkaan: hyvä tila ja hyvää huonompi tila. Luokittelu perustuu tiettyjen haitallisten aineiden pitoisuuksiin pintavesissä. Käytettävissä olevien tulosten sekä aineiden käyttötietojen perusteella kemiallinen tila tulee olemaan hyvä lähes kaikissa Uudenmaan pintavesissä, mutta luokittelua viimeistellään vielä.
|
  |
|
|
|
Kartta pintavesien luokittelusta Uudenmaalla © Uudenmaan ELY-keskus
|
|
|
 |
|
|
|
Pintavesien ekologinen tila pinta-alan ja pituuden mukaan Uudellamaalla © Uudenmaan ELY-keskus
|
|
Järvet, joet ja rannikkovedet ovat Uudellamaalla huonommassa tilassa kuin Suomessa keskimäärin. Erityisen huolestuttava tilanne on rannikolla, missä pääosa vesistä on vain välttävässä tai tyydyttävässä tilassa. Luokitelluista jokivesistä 70 % ja järvistäkin yli puolet jää hyvän ekologisen tilan heikommalle puolelle.
Jokien ja järvien tilaa heikentää erityisesti maataloudesta ja haja-asutuksesta peräisin olevien ravinteiden aiheuttama rehevöityminen. Rannikkovesiä rehevöittävät jokien tuoman ravinnekuormituksen lisäksi yhdyskuntien ja teollisuuden jätevedet. Lisätietoa kuormituksesta löytyy sivun oikean reunan linkeistä. Joet
Uudenmaan joet ovat pääosin tyydyttävässä luokassa ja jokien tila on huonompi kuin Suomessa keskimäärin. Kaikki suurimmat joet eli Vantaanjoki, Porvoonjoki, Koskenkylänjoki, Mustijoki, Siuntionjoki ja Mustionjoki on luokiteltu tyydyttäväksi. Sipoonjoki on välttävässä luokassa. Hyviä ja erinomaisia jokivesistöjä on lähinnä Karjaanjoen vesistöalueella sekä Nuuksion alueella. Keravanjoen yläosa on myös luokiteltu hyvään ekologiseen tilaan.
Mustionjoki on luokiteltu voimakkaasti muutetuksi vesistöksi voimalaitostuotannon luonnolle aiheuttamien muutosten vuoksi. Voimakkaasti muutetuissa vesissä on alhaisemmat vesien tilatavoitteet kuin sellaisissa vesissä, joita ihmistoiminta ei ole merkittävästi fyysisesti muuttanut. Mustionjoen tilaa voidaan kuitenkin parantaa kalojen nousun mahdollistavilla ratkaisuilla. Järvet
Suurin osa Uudenmaan järvistä kuuluu tyydyttävään luokkaan. Kuitenkin myös hyvään ja jopa erinomaiseen luokkaan kuuluvia järviä on runsaasti. Eniten hyviä ja erinomaisia järviä on Karjaanjoen vesistöalueella. Erinomaiseen luokkaan on luokiteltu esim. Puujärvi Karjalohjalla, Antiainen, Tämäkohtu ja Vahermanjärvi sekä monet muut pienemmät järvet Karjaanjoen vesistöalueen latvoilla. Muualla erinomaisessa tilassa olevia järviä ovat muun muassa Kullaanjärvi ja Simijärvi Raaseporissa sekä Meiko Kirkkonummella.
Alueen suurin järvi Lohjanjärvi on pääosin hyvässä tilassa. Lohjanjärven yläpuolinen järvi Hiidenvesi on luokiteltu tyydyttäväksi. Muun muassa Lapinjärvi, Mäntsälän Isojärvi ja Kilpijärvi, Tuusulanjärvi ja Vihdin Enäjärvi sekä Karhujärvi Siuntiossa ovat ekologiselta tilaltaan välttäviä. Espoon Lippajärven ja Kirkkonummen Kaljärven tila on määritelty huonoksi. Rannikkovedet
Rannikkovedet on luokiteltu pääosin tyydyttäväksi tai välttäväksi. Erinomaisessa tai hyvässä tilassa olevia vesialueita ei ole lainkaan. Sen sijaan huonossa tilassa olevia on melko runsaasti. Muun muassa Inkoon ja Tammisaaren saaristoalue on luokiteltu huonoksi hapettomien pohja-alueiden vuoksi. Hapettomuuden vuoksi pohjaeläimistö puuttuu laajoilta alueilta.
|