Vesitilanne Etelä-Savon ympäristökeskuksen alueella kesäkuun puolivälissä

Etelä-Savon pienissä pohjavesiesiintymissä ollaan lähestymässä viime syksyistä alhaista pohjaveden tasoa. Isoissa pohjavesiesiintymissä veden pinta on keskiarvon yläpuolella. Juhannuksen jälkeinen tilanne pienissä esiintymissä ja kaivoissa on riippuvainen tulevien sateiden määristä. Järvien vedenpinnat ovat melkein poikkeuksetta ajankohdan keskiarvon ja viimevuotisen tason alapuolella ja keskimääräisillä säillä tulevat alhaalle kesän ajaksi jäämäänkin.

Lähtökohta vesitilanteelle

Lumen vesiarvot sulamisen alkaessa keväällä 2002 olivat lähellä keskiarvoja ja järvet olivat kuivahkon loppukesän ja syksyn 2001 vuoksi jäätyessään vedenkorkeuksiltaan yleisesti keskiarvojen alapuolella. Lumen sulaminen ja kevättulvat tulivat keskimääräistä varhemmin. Huhtikuu oli keskimääräistä kuivempi, sademäärä oli vain n. 50 % keskiarvosta. Toukokuussa Etelä-Savon länsiosissa satoi 103 % keskiarvosta. Myös Saimaan korkeuteen vaikuttavalla Vuoksen valuma-alueella toukokuun sademäärä ylitti hieman keskiarvon. Toisaalta huhti- ja toukokuun sateet ovat keskimäärinkin selvästi kesäkuukausien sademääriä pienempiä. Kesäkuun alkupuolella länsiosissa satoi enemmän kuin puolet kuukauden keskiarvosta, mutta Vuoksen alueella kesäkuun alkupuolen sateet olivat alle puolet kesäkuun keskiarvosta.

Seuraavassa kuvassa on esitetty jatkuvasti havaittavien järvien nykyisten vedenkorkeuksien poikkeamat senttimetreinä keskiarvosta sekä suluissa viimevuotisesta vastaavan ajan vedenkorkeudesta.

Tietoja kartan järvien ominaisuuksista

Synsiä on pienehkön valuma-alueen keskivaiheilla sijaitseva Puulaan laskeva, valuma-alueen kokoon nähden melko suuri järvi.  

Kyyvesi on yli 1 000 neliökilometrin valuma-alueen suuri, alin allas, jonka pinta-ala on n. 10 % valuma-alueesta.

Puula on Kissakosken padolla säännöstelty suurjärvi.

Vahvajärvi on allas, johon Puulan vedet purkautuvat ja missä virtaaman vaihtelut voivat aiheuttaa suurehkoja vedenkorkeusvaihteluja.

Maavesi on melko suuren valuma-alueen säännöstelty järvi, mikä saa sen käyttäytymään jossain määrin luonnontilaisista vesistöistä poiketen.

Myllylampi/Lohnajärvi: pieni tilavuus ja suurehko virtaama voivat tällä paikalla saada aikaan suurehkoja vaihteluja.

Suurijärvi on pienen valuma-alueen suurikokoinen järvi, jossa pinnankorkeuteen vaikuttavat tekijät näkyvät nopeasti, mutta toisaalta vaimentuvat muihin vesistöihin verrattaessa, koska järvi itse muodostaa suuren osan koko valuma-alueesta.

Ylä-Enonvesi on kalanviljelyn tarpeisiin säännöstelty, vesistöalueensa alin allas.

Kermajärvi on Kallaveden vesien itäisen haaran ja Juojärven reitin vedet vastaanottava suuri allas Saimaan yläpuolella.

Haukivesi on Savonlinnan salmien padotuksen vuoksi useimmissa tilanteissa hieman alapuolisia Saimaan osia ylempänä oleva Saimaan allas.

Saimaa

Saimaan tämän hetken vedenkorkeuden vertailu havaittuihin ääri- ja keskiarvoihin sekä viimevuotiseen vastaavan ajan korkeuteen nähdään seuraavassa kuvassa. Saimaan vedenpinnan korkeus on siis varsin tyypilliseksi katsottavalla alueella, kun taas viime vuonna vedenpinta oli selvästi keskiarvon yläpuolella.

Saimaan vedenkorkeuden ennustetaan kääntyvän keskimääräisissä sääolosuhteissa laskuun heinäkuun alussa ja koko käyrällä näkyvän jakson aikana vedenpinnan ennustetaan jäävän keskivesikäyrän alapuolelle. Ennuste perustuu pääosin sademäärään ja siitä aiheutuvaan valuntaan sekä vallitsevaan ja keskiarvoiseksi ennustettuun lämpötilaan, mikä vaikuttaa haihduntaan. Hyvin runsaat kesäsateet voivat kuitenkin nostaa Saimaan pinnan keskiarvotasolle ja syyskuussa ylikin ajankohdan keskiarvon.

Pohjavedet

Etelä-Savon ympäristökeskuksen alueella on jo 25 vuoden ajan havaittu pohjavesien korkeuksia päivittäin Puumalan Pistohiekan, Pieksämäen Naakkiman ja Pertunmaan havaintoasemilla. Puumalan ja Pieksämäen asemien pohjavesien muodostumisalueet ovat laajoja sora-hiekkamaiden pohjavesialtaita, jolloin ne reagoivat varsin hitaasti sadannan ja sulannan muutoksiin, eikä niiden perusteella voida päätellä pienten pohjavesialueiden (käytännössä kaivojen) vedenpintojen korkeustilannetta. Pistohiekan pohjaveden korkeus on nyt 6 cm ajankohdan keskikorkeuden yläpuolella ja Naakkima 11cm keskiarvon yläpuolella.

Pertunmaan havaintoasema on laajahko useimpien yksittäiskaivojen muodostumisalueisiin verrattuna. Se on selvästi edellisiä pienempi ja sijaitsee moreenimaalla kuten useimmat talousvesikaivot Etelä-Savossa ja koko Suomessakin. Pertunmaalla pohjaveden pinta on 6 cm ajankohdan keskiarvon alapuolella ja 11 cm viimevuotisen korkeuden yläpuolella.

Viime vuoden loppupuolella käynnistettiin edellisten lisäksi kolmen aktiivikäytöstä vesijohtoon liittymisen takia poistetun moreenimaakaivon vedenkorkeuden havainnointi, jotta kaivojen vesitilanteesta saataisiin entistä parempi kuva.

Kaivohavainnoissa Etelä-Kokkila, Rantasalmi; Löytö, Ristiina ja Pakola, Pieksämäen mlk. nähdään seuraavat vaihtelut lokakuusta kesäkuun alkuun.