Vesienhoidon suunnittelu ja yhteistyö

                                                                                            Kuva: Katja Leskisenoja

AJANKOHTAISTA

Vesienhoitosuunnitelmat ovat valmistuneet

Valtioneuvosto on hyväksynyt vesienhoitosuunnitelmat 10.12.2009.
Vesienhoitotoimilla Suomen vesien tila hyväksi (10.12.2009)

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kuuluu pääosin kahteen vesienhoitoalueeseen: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue (VHA2) ja Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue (VHA3) (ks. kartta 1). Erittäin pieni osa Pihtiputaan kunnasta on Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueella (VHA4).

Alueen vesienhoitosuunnitelmat:

Kymijoen-Suomenlehden vesienhoitoalue (VHA2)

•  vesienhoitosuunnitelma (pdf, 7,2 Mt)

Kokemänenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue (VHA3)

• vesienhoitosuunnitelma osa1: luvut 1-5 (pdf, 3,8 Mt)
• vesienhoitosuunnitelma osa 2: luvut 6-10 (pfd, 4,6 Mt)
• vesienhoitosuunnitelma osa 3: luku 11 (pdf, 4,9 Mt)
• vesienhoitosuunnitelma osa 4: luvut 12-15 (pdf, 1,5 Mt)

Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalue (VHA4)

• vesienhoitosuunnitelma osa 1: sivut 1-74 (pdf, 3,8 Mt)
• vesienhoitosuunnitelma osa 2:  sivut 75-112 (pdf, 3,1 Mt)
• vesienhoitosuunnitelma osa 3: sivut 113-216 (pdf, 2,7 Mt)

Kuulutus valtioneuvoston hyväksymistä Keski-Suomen alueen vesienhoitosuunnitelmista 

• kuulutus (pdf, 0,62 Mt)

Vesienhoito jatkuu alueilla

Vesienhoidon tavoitteiden saavuttamiseksi laadittiin Keski-Suomen ympäristökeskuksessa (nykyisessä Keski-Suomen ELY-keskuksessa)  toimialuetta koskevat toimenpideohjelmat, joissa kuvattiin vesien tila ja siihen vaikuttavat tekijät sekä toimenpiteet hyvän tilan saavuttamiseksi vuoteen 2015 mennessä. Toimenpideohjelmien pohjalta laadittiin veisienhoitosuunnitelmat kullekin Suomen vesienhoitoalueelle. Sekä toimenpiohjelmat että vesienhoitsuunnitelmat päivitetään jatkossa kuuden vuoden välein.

Tavoitteena vesien hyvä tila

Vesienhoidon suunnittelua ja yhteistyötä ohjaa vuoden 2005 alussa voimaan tullut laki vesienhoidon järjestämisestä, joka toimeenpanee EU:n vesipolitiikan puitedirektiiviä Suomessa.

Tavoitteena on saavuttaa pintavesien hyvä ekologinen tila sekä pohjavesien hyvä kemiallinen ja määrällinen tila koko EU:n alueella vuoteen 2015 mennessä.  Direktiivin tavoitteena on myös edistää kestävää vesivarojen käyttöä sekä  tehostaa vesiensuojelua vähentämällä vaarallisten aineiden päästöjä.

Vesien tilaa arvioidaan jatkossa entistä monipuolisemmin. Näkökulma vesien luokittelussa on muuttunut, sillä  luokittelussa lähtökohtana on eliöstö ja sen elinympäristö (ekologinen luokittelu) eikä ainoastaan veden käyttökelpoisuus ihmisen kannalta kuten ennen käytössä olleessa vesien käyttökelpoisuusluokituksessa. Luokittelun avulla on selvitetty ne vesistöt, joissa erityisesti tarvitaan toimenpiteitä vesien hyvän tilan saavuttamiseksi. 

Vesienhoitoalueet

Vesienhoitotyö tapahtuu Suomessa kahdeksalla vesienhoitoalueella. Keski-Suomen  maakunnan vesistöt kuuluvat pääosin kahteen vesienhoitoalueeseen: Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue (VHA2) ja Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue (VHA3) (ks. kartta 1). Erittäin pieni osa Pihtiputaan kunnasta on Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueella (VHA4). Vesienhoitoalueilla varmistetaan ELY-keskusten valmistelemien selvitysten, seurantaohjelmien ja toimenpideohjelmien yhteensopivuus.

Kartta 1. Vesienhoitoalueet Keski-Suomessa.

Yhteistyö vesienhoitoalueilla ja kansalaisten osallistuminen

Vastuullisena viranomaisena toimii kukin ELY-keskus toimialueellaan. Yhteensovittavana  viranomaisena  toimii Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella Uudenmaan ELY-keskus,  Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren  vesienhoitoalueella Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus ja Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueella Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.

Kukin ELY-keskus kokoaa toimialueellaan yhteistyöryhmän kuudeksi vuodeksi kerrallaan. Yhteistyöryhmä koostuu vesien käyttöön, suojeluun ja vesien tilaan vaikuttavista valtion ja kuntien viranomaisista, elinkeinojen harjoittajista, järjestöistä, vesialueiden omistajista ja vesien käyttäjistä. Yhteistyöryhmä osallistuu vesienhoitosuunnitelman valmisteluun sen eri vaiheessa. Yhteistyöryhmän ensimmäinen kausi on takana ja valtoinhallinnon uudistuksen myötä uuden yhteistyöryhmän kokoaa vuonna 2010 ELY-keskus.

Vesipolitiikan puitedirektiivi on parantanut myös kansalaisten mahdollisuuksia osallistua alueensa vesienhoidon suunnittelutyöhön. Heillä on ollut mahdollisuus ottaa kantaa ja antaa palautetta vesienhoitotyöhön sen eri vaiheissa. Heillä on mahdollisuus ottaa kantaa hoitosuunnitelman laatimisen aikatauluun ja työohjelmaan, vesistöalueen hoitoa koskeviin keskeisiin kysymyksiin ja hoitosuunnitelmaehdotukseen ja niiden tausta-asiakirjoihin.

Keskeistä on saavuttaa yhteinen näkemys vesienhoidon keskeisistä ongelmista ja niiden ratkaisemiseen tarvittavista toimenpiteistä.

Lisätietoja

Yli-insinööri Ansa Selänne, puh. 040 508 9126, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi