Ympäristön tila Pohjois-Pohjanmaalla

Ympäristöhallinnon toteuttamaa ympäristön tilan seurantaa koordinoi Suomen ympäristökeskus (SYKE). Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskus) toteuttavat alueillaan hallinnon yhteisiä seurantaohjelmia. Runsaasti seurantatietoa saadaan myös vesistöjen velvoitetarkkailuista, joita toteuttavat luvanvaraisesti vesistöä kuormittavat laitokset.

Pinta- ja pohjavesien tilasta saadaan tietoa seuraamalla fysikaalisia- ja kemiallisia muuttujia. Pintavesistä seurataan lisäksi biologisia tekijöitä (esim. pohjaeläimet, levät), joiden osuutta seurannanoista on viime vuosina lisätty. Hydrologinen seuranta tuottaa tietoa mm. vesistöjen virtaamista ja vedenkorkeuksista. 

Vesistöjen seurantatietoja hyödynnetään ajankohtaisessa tiedottamisessa, ympäristöön liittyvien hankkeiden suunnittelussa ja arvioinnissa sekä vesistöjen ekologisen tilan luokittelussa.

Eliölajien seuranta painottuu erityisesti maankohoamisrannikon uhanalaisiin lintulajeihin ja putkilokasveihin. Lisäksi metsä- ja kiljuhanhen sekä muuttohaukan kantojen kehitystä seurataan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Yhteisötason seurantaa tehdään erillisen seurantaohjelman mukaisesti kaikilla Pohjois-Pohjanmaan lintuvesikohteilla ja arvokkaimmilla saaristolinnuston pesimäalueilla. 

Yöperhosseurannan avulla kerätään tietoa eri lajien kantojen muutoksista ja näihin vaikuttavista tekijöistä kuten ilmastonmuutoksesta ja maankäytöstä. 

Luontotyyppien tilan ja uhanalaisuuden seurantaa kehitetään yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Itämeren boreaalisten merenrantaniittyjen tilaa ja niille ominaisten kasvi- ja lintulajien populaatioiden kehitystä seurataan vakionäytealoilta. Seurantaohjelma pitää sisällään myös rantaniittyjen perinteisen hoidon (laidunnus ja niitto) vaikutusten seurannan ja hoitomenetelmien kehittämisen.

Ympäristön seurannan kenttä on laaja ja seurantaa harjoittavia laitoksia on useita, esimerkiksi Geologian tutkimuslaitos, Metsäntutkimuslaitos, Ilmatieteen laitos, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos.